*

Ajatuksia kulttuurista, demokratiasta ja vapaudesta

Vääristä kannustimista seuraa huonoa politiikkaa

Usein puhutaan erilaisista vääristä kannustimista, tai kannustinloukuista. Käytännössä siis tilanteista joissa hyvää tarkoittavat tuet ja rakenteet ohjaavat esimerkiksi työttömän tekemään pitkän aikavälin kannalta huonoja valintoja tai olemaan tekemättä mitään. Tämä ongelma ei kuitenkaan koske pelkästään yksilöitä. Myös kuntien ja valtion välisissä rakenteissa on monia kannustimia jotka saavat kunnat tekemään huonoja valintoja.

 

Oppikirjaesimerkki tästä ovat työmarkkinatuen kuntaosuudet. Kun työtön on ollut työmarkkinatuen piirissä 300 päivää siirtyy puolet kustannuksista kunnan maksettavaksi, ja kun aikaa on kulunut 1000 päivää nousee maksuosuus 70 prosenttiin. Mutta jos työtön on mukana työllistämistä edistävissä palveluissa valtio maksaa summan kokonaisuudessaan. Tämä luo kunnalle houkutuksen hätistellä työttömät erilaisiin toimenpiteisiin motiivinaan säästää rahaa - ja sitten saammekin jatkuvasti lukea tarinoita siitä kuinka työvoimatoimiston ja kuntien yhteistyöllä on pakotettu työttömiä kursseille joista he eivät koe hyötyvänsä lainkaan. On toki tilanteita, joissa nämä toimenpiteet ovat olleet erittäin hyödyllisiä, mutta lähtökohdan pitäisikin nimenomaan olla hyöty työttömälle - ei kustannusten siirtäminen kunnalta valtiolle. 

 

Pahimmillaan tämä johtaa veronmaksajan kannalta surkuhupaisaan tapahtumasarjaan:

1) Valtio pyrkii säästämään, ja lisää kuntien maksettavaksi jäävää osuutta kuluista

2) Joku kunnantalolla osaa käyttää exceliä ja huomaa että maksujen kasvaneen niin suuriksi, että

tulee halvemmaksi palkata joku pyörittämään kuntouttavaa työtoimintaa tai vastaavaa toimintaa

3) Veronmaksaja katsoo kauhuissaan, kun julkisen sektorin toimijat käyttävät yhteisiä rahojamme pompotellessaan numeroita budjettiensa välillä

Jos haluamme kuntien tekevän parempaa politiikkaa, meidän pitää myös pyrkiä vaikuttamaan niihin kannustimiin joita valtio kunnille rakentaa. 

 

Lopuksi haluan vielä sanoa, että tietenkin  löytyy erittäin paljon hyviä työllisyyden edistämisen toimintamalleja jotka oikeasti auttavat työtöntä palaamaan työmarkkinoille. Valitettavasti joissain tilanteissa ensisijaisena tavoitteena ei ole työttömän auttaminen vaan säästäminen - ja seurauksena lähinnä kiusataan työtöntä ja tuhlataan yhteisiä rahojamme.

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän KimmoKnutars kuva
Kimmo Knutars

Asiaa puhut. Vastuuta pallotellaan edestakaisin lisämenojen välttämiseksi, katsomatta tai miettimättä hyötyjä. Siksi meillä on "aikuisten päiväkoteja", joita ei kannata ceeveeheensä merkitä.

Pari ideaa työllisyyden parantamiseen:

1. Kelan tukien katkaisun tilalle takaisinperintä
Olen kuullut tarinoita siitä, kuinka ihminen menee töihin ja menettää kaikki tukensa. Töiden alussa on mielestäni kaikkein tärkeintä olla turvaverkkoa, sillä töissä käynti tuo hetkellisesti lisäkustannuksia matkojen, ruokailujen ja työvälineiden suhteen. Kela voisi joustaa tukien katkaisun kanssa ja suorittaa perinnän osissa.

2. Tienauslisä /vaihtoehto kansalaispalkalle
Antaisin työharjoittelusta/hyväntekeväisyystyöstä lisätukien lisäksi “tienauslisää”, joka kannustaisi käymään osa-aikatöissä ym. niin, ettei tämä vaikuttaisi tukiin lainkaan.

Muutenkin tulorajoja tulisi nostaa.

3. CV - pohja
TE-toimiston CV-järjestelmästä tulisi tehdä ns. pohjamalli, johon koota perustiedot. Nämä tiedot voisi raksi-ruutuun menetelmällä antaa paikallisten vuokratyöfirmojen käyttööön.
Tällöin kun ihminen löytää töitä, muuttaa tai vaihtaa numeroaan, ei hänen tarvitse tehdä muutoksia kymmeneen eri firmaan. Vuokrafirmat saisivat kerätä haluamiaan lisätietoja, mutta perustiedot siitä mitä työtä ihminen haluaa tehdä, millä alueella ja kokemus löytyisi samasta paikasta.

4. Harjoittelujärjestelmän uusinta
Katsopa orjafirmat - nimisen facebook-ryhmän päivityksiä. Ihmisiltä vaaditaan koulutusta ja työkokemusta monen kuukauden täyspäiväisiin “harjoitteluihin”. Työnantajat ovat oppineet käyttämään järjestelmää hyväksi ja ulkoistavat näin mm. siivoushommiaan yhteiskunnan maksettavaksi.

Tulisi perustaa harjoittelijoiden asiaa ajava yhdistys joka tekisi yhteistyötä ammattiliittojen, hyväntekeväisyys-organisaatioiden ja koulujen kanssa. Kun kaikki harjoittelu olisi saman katon alla, olisi hyväksikäyttäjä-yhtiöiden boikotointi helppoa.

Tämä olisi työntekijöiden asialla: harjoittelijoita voisi laittaa useampia samaan paikkaan, jotta useampi oppisi. Invalidit, vähemmistöt ja muut hankalasti työllistettävät saisivat turvaa, sillä yhtiö joka ei näitä palkkaa ei saisi muitakaan harjoittelijoikseen. Ihmisille opetettaisiin työnhakutaitoja kädestä pitäen, eikä nykymallin powerpoint-esityksiä. Yrityksiin tehtäisiin satunnaistarkastuksia, joilla katsotaan onko työ sellaista että se kehittää työntekijän kykyjä, siivouksen ulkoistamisen sijaan. Ne jotka eivät tiedä mitä tehdä työkseen voisivat mennä sivustakatsojiksi, matalan kynnyksen työhöntutustujiksi, vaikkapa vain viikoksi per paikka ja sitten vaihtaa uuteen. Näin ihmiset näkisivät eri aloja.
Antaisin tälle työharjoittelijoiden yhdistykselle myös vuokratyöfirmojen kaltaiset valtuudet tehdä työsopimuksia, jolloin tällä olisi myös intressejä katsoa etteivät firmat käyttäisi työharjoittelijoita työläisten korvikkeena.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset