HS-raati: Lukulaitteet eivät uhkaa paperikirjoja
Tällä kertaa Hs-raati kommentoi koko kirjallisuusalaa puhututtavaa ilmiötä: sähkökirjojen ja lukulaitteiden yleistymistä. Jostain täysin käsittämättömästä syystä raati hyökkää voimakkaasti sähkökirjaa vastaan, ja tuntuu kokevan sen uhkana kirjallisuudelle. Mielestäni pahimman pohjanoteerauksen vetää Akuliina Saarikoski:
"Sähkökirja on massakulutustuote, jolla ei ole mitään tekemistä kirjallisuuden kanssa, sivaltaa toimittaja Akuliina Saarikoski. Painettua kirjaa hän sen sijaan pitää "filosofisena esineenä", jonka "pinnan tuntu, sivut, kannet ja painetut kirjaimet eivät ole korvattavissa sähköisellä tiedostolla". "
Saarikoskella tuntuu olevan asian suhteen puurot ja vellit erittäin onnellisesti sekaisin. Kirjassa oleellista sisältöä on nimenomaan teksti sekä mahdollinen kuvitus - paperiset sivut ovat vain alusta johon tämä teksti on varastoitu ja jolla se siirretään tekijöiltä kuluttajille. En minä ainakaan osta kirjoja saadakseni kivan tuntuista paperia ja nättejä kirjaimia - minä ostan kirjoja lukeakseni tekstin.
Yhä tiivistyvässä ihmisten ajasta käytävässä kilpailussa kirjallisuustoimijoilla ei ole varaa kuitata sähkökirjan tarjoamia mahdollisuuksia olankohautuksella - päinvastoin. Sähkökirjat ovat sekä tieto- että kaunokirjallisuudelle loistava tilaisuus tarjota ihmisille uusia, entistä helpompia ja edullisempia tapoja nauttia kirjallisuudesta.
Aihetta sivuaa myös aikaisempi blogahdukseni drm-tekniikan ongelmista ja sähkökirjoista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Paperikirjan tilaamiseen menee muutamista päivistä muutamiin viikkoihin riippuen siitä missä se painetaan. Se joudutaan planeetan rajallisia resursseja käyttäen tuottamaan, kuljettamaan ja myymään. Sähkökirjan saa käsiinsä samantien, sen tuottaminen tai kuljettaminen ei vie luonnonvaroja ja se on ekologinen vaihtoehto. Itse lukisin mieluummin kirjat pientä maksua vastaan ensin sähköisesti. Sitten jos tarvitsen kirjaa hakuteoksena käsikirjastooni, ostan mielelläni myös paperiversion.
Sähkökirjoille pitäisi perustaa oma kirjasto, joista niitä pientä maksua vastaan voisi latailla. Saattaa vain olla että tusinakirjailijat vastustavat sähkökirjaa, koska sen kautta jokainen halukas pääsee julkaisemaan ja kustantajan hyväksymät kirjailijat näin menettäisivät erityisasemansa.
Paperikirjan käyttöliittymä on toistaiseksi ylivoimainen verrattuna lukulaitteeseen.
Ei ole. Viisikassillista paperisia käyttöliittymiä menee kevyesti yhteen lukulaitteeseen. Paksu kirja on selällään raskas luettava ja painaa kasissa, lukulaite painaa aika vähän. Jos on oikean merkkinen lukulaite, voi ostaa kirjoja suoraan siihen muutamissa minuuteissa melkein missä vain. Lukulaite ei ole kuten tietokoneen näyttö virkistystaajuuksineen, joka rasittaa silmiä, vaan aivan yhtä kevyesti luettava kuin paperille painettu.
On paperikirjoissa tosin omat hyvät puolensa, mutta ei mitkään ylivoimaiset, erilaiset.
Väitän edelleen, että kirjan käyttöliittymä on parempi. Tiedän näytöistä ihan riittävästi, että voin väittää paperin ja musteen olevan helpommin luettavissa kuin mikään nykyinen lukulaite. Ja tullee olemaan jatkossakin. Lukukokemus on helpompi ja parempi. Nuo mainitsemasi 5 kassillista kirjoja ei liity käyttöliittymään. Siihen liittyen, kirjan akku ei lopu ihan heti kesken. Eikä tilttaa. Jos ei jaksa kirjaa pitää edessään selällään maatessa, suosittelen kuntosalia. Sitäkään ei voi pelata netissä.
Pegu:
Oletko kokeillut nykyisiä lukulaitteita? Jos et ole, älä sano... :p
Sähkökirjan isoin ongelma on mielestäni sivupäivityksen sietämätön hitaus, en tykkää oikein. Joitakin kirjoja tarvitsee kuitenkin plärätä. :p
Lukeminen on kuitenkin ollut jokaisessa kokeilemassani (2 mallia) muuten varsin mukavaa.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 5 kommenttia