Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 19 Sep 2017 06:35:00 +0300 fi Taiteilijat juristien ihmiskilpenä http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243065-taiteilijat-juristien-ihmiskilpena <p>Eilen <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005372946.html?share=d61f0b06cc19ef3cba4fcdaa111428fa">uutisissa </a>levisi jälleen yksi surullinen tarina kiristyskirjebisneksen maailmasta. Jälleen on helppo nähdä mistä tässä kuviossa loppujen lopuksi on kyse - vastaaja tuomittiin maksamaan 100 euroa hyvitystä elokuvan jakamisesta vertaisverkossa, minkä lisäksi maksettavaksi napsahtaa yli 33 000 euroa asianajokuluja, eli loppulaskusta sisällöntuottajien puolelle valuu joitain prosentin kymmenesosia.</p><p>Kiristyskirjebisneksessä ei ole missään vaiheessa ollut kysymys taiteilijoiden edusta, vaan kysymys on yksiselitteisesti juristien itselleen lobbaamasta bisnesmallista. Valitettavasti vain tämän rahantekoautomaatin ihmiskilveksi on saatu puhuttua taiteilijoiden sankka joukko etujärjestöidensä kautta. Vaikka <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005256360.html">markkinaoikeuden kesäkuisen päätöksen</a> toivottiin sulkevan tämän bisnesaukon, ei ole vielä syytä juhlaan. Mikäli mielikuvani opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuskirjetyöryhmän syksyn keskusteluista on oikea, tulkitaan markkinaoikeuden päätös lähinnä hidasteeksi.&nbsp;</p><p>Valitettavasti näyttäisi siltä, että niin kauan kuin kulttuurialan toimijat eivät sanoudu irti tästä bisneksestä, voidaan köyhän taiteilijan stereotyyppistä marttyyrihahmoa käyttää torjumaan kaikki tätä rahastusautomaattia kohtaan esitettävä kritiikki.</p><p>Haluan kuitenkin uskoa, etteivät taiteen ja kulttuurin ammattilaisetkaan loputtomiin halua antaa kasvojaan rahastukselle, jonka lopputuloksesta he näkevät vain rippeet, ja jossa puolivillaisiin perusteisiin pohjautuvilla kirjeillä uhkaillaan maksamaan verrattaen pieniä parin tonnin summia kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulujen pelossa.&nbsp;</p><p>Nyt tarvittaisiin siis muutamia tarpeeksi nimekkäitä ja vaikutusvaltaisia tekijöitä laittamaan omat etujärjestönsä kuriin, ja jännityksellä seurataan kuinka monta <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012112116356490_uu.shtml">nalle puh -läppärin takavarikkoa</a> siihen tarvitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja&nbsp;</p><p>Piraattipuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen uutisissa levisi jälleen yksi surullinen tarina kiristyskirjebisneksen maailmasta. Jälleen on helppo nähdä mistä tässä kuviossa loppujen lopuksi on kyse - vastaaja tuomittiin maksamaan 100 euroa hyvitystä elokuvan jakamisesta vertaisverkossa, minkä lisäksi maksettavaksi napsahtaa yli 33 000 euroa asianajokuluja, eli loppulaskusta sisällöntuottajien puolelle valuu joitain prosentin kymmenesosia.

Kiristyskirjebisneksessä ei ole missään vaiheessa ollut kysymys taiteilijoiden edusta, vaan kysymys on yksiselitteisesti juristien itselleen lobbaamasta bisnesmallista. Valitettavasti vain tämän rahantekoautomaatin ihmiskilveksi on saatu puhuttua taiteilijoiden sankka joukko etujärjestöidensä kautta. Vaikka markkinaoikeuden kesäkuisen päätöksen toivottiin sulkevan tämän bisnesaukon, ei ole vielä syytä juhlaan. Mikäli mielikuvani opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuskirjetyöryhmän syksyn keskusteluista on oikea, tulkitaan markkinaoikeuden päätös lähinnä hidasteeksi. 

Valitettavasti näyttäisi siltä, että niin kauan kuin kulttuurialan toimijat eivät sanoudu irti tästä bisneksestä, voidaan köyhän taiteilijan stereotyyppistä marttyyrihahmoa käyttää torjumaan kaikki tätä rahastusautomaattia kohtaan esitettävä kritiikki.

Haluan kuitenkin uskoa, etteivät taiteen ja kulttuurin ammattilaisetkaan loputtomiin halua antaa kasvojaan rahastukselle, jonka lopputuloksesta he näkevät vain rippeet, ja jossa puolivillaisiin perusteisiin pohjautuvilla kirjeillä uhkaillaan maksamaan verrattaen pieniä parin tonnin summia kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulujen pelossa. 

Nyt tarvittaisiin siis muutamia tarpeeksi nimekkäitä ja vaikutusvaltaisia tekijöitä laittamaan omat etujärjestönsä kuriin, ja jännityksellä seurataan kuinka monta nalle puh -läppärin takavarikkoa siihen tarvitaan.

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja 

Piraattipuolue

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243065-taiteilijat-juristien-ihmiskilpena#comments Kiristyskirjeet Tekijänoikeudet Tue, 19 Sep 2017 03:35:00 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243065-taiteilijat-juristien-ihmiskilpena
Suomi tarvitsee lobbarirekisterin! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin <p>Miltä kuulostaisi maa, jossa edes eduskunta ei omissa käytännöissään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Valitettavasti kyseessä ei ole mikä tahansa Absurdistan, vaan ihan tämä meidän Suomemme. Kyse on eduskunnan <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005363066.html">vierailijatiedoista</a>. Eduskunta, Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat vääntäneet jo hyvän aikaa mahdollisuudesta saada tietoja eduskunnassa vierailevista ulkopuolisista.</p><p>Korkein hallinto-oikeus asettautui kysymyksessä avoimuuden puolelle, mutta sittemmin selvisi, että siinä missä aiemmin tietoja säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan tuhotaan ne nykyisin päivittäin. Tämän lisäksi eduskunta ei luovuta aineistoa sähköisessä muodossa, vaan vierailijalistat nähdäkseen pitää mennä paikanpäälle eduskuntaan kyseisen päivän aikana. Jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin eduskunta myös hävitti alkuperäiseen hallinto-oikeuskäsittelyyn liittyvät vierailijatiedot ennen julkisuutta koskevan oikeuskäsittelyn päättymistä.</p><p>Tieto siitä kuka kansanedustajiamme käy lobbaamassa on äärimmäisen tärkeää avoimen hallinnon näkökulmasta. Vaikka haluan edelleenkin uskoa, että Suomessa poliittiseen valtaan liittyviä väärinkäytöksiä on kansainvälisesti verrattuna vähän, herättää tällainen salailu väkisinkin ikäviä kysymyksiä.</p><p>EU:lla on jo käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva lobbarirekisteri. Eiköhän mennä Suomessa askelta pidemmälle: Kerätään avoimen- ja läpinäkyvän hallinnon kannattajat yhteen yli puolue- ja yhdistysrajojen vaatimaan sekä eduskuntaa että valtioneuvostoa sitova lobbarirekisteri Suomeen!</p><p>Jo sitä ennen olisi tärkeää saada kasaaan porukka avoimen ja läpinäkyvän hallinnon puolustajia siten, että joka päivä joku ehtisi käydä tiedot eduskunnasta hakemassa - jos kerran haluavat tehdä asiasta vaikeaa niin tehdään sitten vaikeasti!</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja, Piraattipuolue</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miltä kuulostaisi maa, jossa edes eduskunta ei omissa käytännöissään noudata korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. Valitettavasti kyseessä ei ole mikä tahansa Absurdistan, vaan ihan tämä meidän Suomemme. Kyse on eduskunnan vierailijatiedoista. Eduskunta, Svenska Yle ja Avoin ministeriö ovat vääntäneet jo hyvän aikaa mahdollisuudesta saada tietoja eduskunnassa vierailevista ulkopuolisista.

Korkein hallinto-oikeus asettautui kysymyksessä avoimuuden puolelle, mutta sittemmin selvisi, että siinä missä aiemmin tietoja säilytettiin eduskunnassa vuoden ajan tuhotaan ne nykyisin päivittäin. Tämän lisäksi eduskunta ei luovuta aineistoa sähköisessä muodossa, vaan vierailijalistat nähdäkseen pitää mennä paikanpäälle eduskuntaan kyseisen päivän aikana. Jos tämä ei vielä kuulosta tarpeeksi pahalta, niin eduskunta myös hävitti alkuperäiseen hallinto-oikeuskäsittelyyn liittyvät vierailijatiedot ennen julkisuutta koskevan oikeuskäsittelyn päättymistä.

Tieto siitä kuka kansanedustajiamme käy lobbaamassa on äärimmäisen tärkeää avoimen hallinnon näkökulmasta. Vaikka haluan edelleenkin uskoa, että Suomessa poliittiseen valtaan liittyviä väärinkäytöksiä on kansainvälisesti verrattuna vähän, herättää tällainen salailu väkisinkin ikäviä kysymyksiä.

EU:lla on jo käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva lobbarirekisteri. Eiköhän mennä Suomessa askelta pidemmälle: Kerätään avoimen- ja läpinäkyvän hallinnon kannattajat yhteen yli puolue- ja yhdistysrajojen vaatimaan sekä eduskuntaa että valtioneuvostoa sitova lobbarirekisteri Suomeen!

Jo sitä ennen olisi tärkeää saada kasaaan porukka avoimen ja läpinäkyvän hallinnon puolustajia siten, että joka päivä joku ehtisi käydä tiedot eduskunnasta hakemassa - jos kerran haluavat tehdä asiasta vaikeaa niin tehdään sitten vaikeasti!

 

-Arto Lampila

Varapuheenjohtaja, Piraattipuolue

 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin#comments Avoimuus Eduskunta Mon, 11 Sep 2017 12:59:08 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242695-suomi-tarvitsee-lobbarirekisterin
Linkkivero: Todistetusti toimimaton ratkaisu http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu <p>EU:ssa työstetään parhaillaan merkittävää tekijänoikeusreformia, jonka lopputulokset voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen mitä me&nbsp;voimme verkossa tehdä. Yksi paljon keskustelua herättävistä kysymyksistä on niinsanottu linkkivero. (mm. <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/eu-komissio-vaatii-someen-jaetusta-uutislinkista-tekijanoikeusmaksu-jarjetonta-sanovat-kansalaisjarjestot/">Suomen kuvalehti</a>, <a href="https://www.uusisuomi.fi/raha/226035-mediapomo-parahti-eun-linkkiverosta-juuri-se-termi-jota-vastustajat-syottavat">uusi suomi </a>ja <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-linkkivero-kuohuttaa---yksityisten-kansalaisten-linkkaaminen-sallittua/iY6E84dU">kauppalehti</a>)</p><p>&nbsp;</p><p>Mistä on kysymys?</p><p>Linkkiverossa ei tietenkään ole kysymys siitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen pitäisi maksaa jotain uutta lisäveroa. Sen sijaan kysymys on huonosta tavasta yrittää pakottaa erilaisten nettipalveluiden tuottajat (erityisesti google, facebook ja muut jättiläiset) maksamaan lehtitaloille ja muille mediataloille tekijänoikeuskorvauksiin rinnastuvia maksuja siitä että niiden palveluissa jaetaan linkkejä esimerkiksi uutissivustoille.</p><p>Vanhat, isot ja vaikutusvaltaiset lehtitalot ovat hankalassa tilanteessa.&nbsp;Mainontaan liittyvät rahavirrat siirtyvät yhä enenevissä määrin Internettiin, eivätkä esimerkiksi lehtikustantajat ole vielä onnistuneet kompensoimaan verkosta saatavilla tuloilla painetuista lehdistä saatavien mainostulojen jyrkkää laskua. Ratkaisuksi ongelmaansa he lobbaavat aktiivisesti tämän uuden, linkkiveroksi kutsutun, lisensointijärjestelmän puolesta.</p><p>Sisällöntuottjat vaativat, että koska esimerkiksi Google tienaa itselleen mainostuloja välittäessään linkkejä heidän tuottamiinsa sisältöihin Googlen pitäisi maksaa heille lisenssimaksuja. Ja jälleen kerran pääsemme nauttimaan jokaisen tekijänoikeuskeskustelun vakioväittämästä: &quot;Tuohan on varastamista, kyllähän tekijän täytyy saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä&quot;.</p><p>On käsittämätöntä, että tämä vaatimus vieläkin roikkuu osana tekijänoikeusreformia, vaikka se on jo useampaan kertaan todettu tehottomaksi ja haitalliseksi. Linkittäjä myös tutkitusti ohjaa käyttäjiä linkitetylle sivustolle ja siten myös lisää myös kyseisen sivuston keräämiä mainostuloja. Netin käyttö&nbsp;perustuu linkityksiin, ilman tehokasta linkitystä ja isoja hakukoneita sisältöjen löytäminen muuttuu vaikeammaksi jolloin sekä kuluttaja, mainostaja että sisällöntuottaja häviävät. Tämä on nähtävissä&nbsp;Saksassa ja Espanjassa toteutetuissa, fiaskoon päättyneissä, linkkiverokokeiluissa.</p><p>Saksassa kustantajat päätyivät antamaan Googlelle poikkeusluvan maksuttomaan linkittämiseen, siten vahvistaen juuri sen yhtiön&nbsp;markkina-asemaa jonka he väittivät itseltään varastavan. Espanjassa vastaavan lakimuutoksen tultua voimaan Google ilmoitti&nbsp;rajaavansa espanjalaiset lehdet ulos google news -palvelustaan. Lopputulemana useat toimijat huomasivat tulojensa laskeneen ja päätyivät vaatimaan lain perumista. Nyt keskeiset Espanjalaiset toimijat ovat myös kritisoineet EU:n linkkiverosuunnitelmia.</p><p>Molemmat kokeilut ovat siis johtaneet tilanteisiin jossa&nbsp;tiedonsaantia on vaikeutettu, sisällöntuottajien taloushuolet eivät ole helpottaneet ja digitaalisten markkinoiden toimintaa on monimutkaistettu. Tavallaan voisi luulla että tällaisten menestystarinoiden jälkeen linkkivero olisi Euroopassa jo haudattu, mutta jotenkin tämäkin&nbsp;älynväläys on taas tehnyt guggenheimit ja&nbsp;palannut agendalle.</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> EU:ssa työstetään parhaillaan merkittävää tekijänoikeusreformia, jonka lopputulokset voivat vaikuttaa ratkaisevalla tavalla siihen mitä me voimme verkossa tehdä. Yksi paljon keskustelua herättävistä kysymyksistä on niinsanottu linkkivero. (mm. Suomen kuvalehti, uusi suomi ja kauppalehti)

 

Mistä on kysymys?

Linkkiverossa ei tietenkään ole kysymys siitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen pitäisi maksaa jotain uutta lisäveroa. Sen sijaan kysymys on huonosta tavasta yrittää pakottaa erilaisten nettipalveluiden tuottajat (erityisesti google, facebook ja muut jättiläiset) maksamaan lehtitaloille ja muille mediataloille tekijänoikeuskorvauksiin rinnastuvia maksuja siitä että niiden palveluissa jaetaan linkkejä esimerkiksi uutissivustoille.

Vanhat, isot ja vaikutusvaltaiset lehtitalot ovat hankalassa tilanteessa. Mainontaan liittyvät rahavirrat siirtyvät yhä enenevissä määrin Internettiin, eivätkä esimerkiksi lehtikustantajat ole vielä onnistuneet kompensoimaan verkosta saatavilla tuloilla painetuista lehdistä saatavien mainostulojen jyrkkää laskua. Ratkaisuksi ongelmaansa he lobbaavat aktiivisesti tämän uuden, linkkiveroksi kutsutun, lisensointijärjestelmän puolesta.

Sisällöntuottjat vaativat, että koska esimerkiksi Google tienaa itselleen mainostuloja välittäessään linkkejä heidän tuottamiinsa sisältöihin Googlen pitäisi maksaa heille lisenssimaksuja. Ja jälleen kerran pääsemme nauttimaan jokaisen tekijänoikeuskeskustelun vakioväittämästä: "Tuohan on varastamista, kyllähän tekijän täytyy saada kohtuullinen korvaus tekemästään työstä".

On käsittämätöntä, että tämä vaatimus vieläkin roikkuu osana tekijänoikeusreformia, vaikka se on jo useampaan kertaan todettu tehottomaksi ja haitalliseksi. Linkittäjä myös tutkitusti ohjaa käyttäjiä linkitetylle sivustolle ja siten myös lisää myös kyseisen sivuston keräämiä mainostuloja. Netin käyttö perustuu linkityksiin, ilman tehokasta linkitystä ja isoja hakukoneita sisältöjen löytäminen muuttuu vaikeammaksi jolloin sekä kuluttaja, mainostaja että sisällöntuottaja häviävät. Tämä on nähtävissä Saksassa ja Espanjassa toteutetuissa, fiaskoon päättyneissä, linkkiverokokeiluissa.

Saksassa kustantajat päätyivät antamaan Googlelle poikkeusluvan maksuttomaan linkittämiseen, siten vahvistaen juuri sen yhtiön markkina-asemaa jonka he väittivät itseltään varastavan. Espanjassa vastaavan lakimuutoksen tultua voimaan Google ilmoitti rajaavansa espanjalaiset lehdet ulos google news -palvelustaan. Lopputulemana useat toimijat huomasivat tulojensa laskeneen ja päätyivät vaatimaan lain perumista. Nyt keskeiset Espanjalaiset toimijat ovat myös kritisoineet EU:n linkkiverosuunnitelmia.

Molemmat kokeilut ovat siis johtaneet tilanteisiin jossa tiedonsaantia on vaikeutettu, sisällöntuottajien taloushuolet eivät ole helpottaneet ja digitaalisten markkinoiden toimintaa on monimutkaistettu. Tavallaan voisi luulla että tällaisten menestystarinoiden jälkeen linkkivero olisi Euroopassa jo haudattu, mutta jotenkin tämäkin älynväläys on taas tehnyt guggenheimit ja palannut agendalle.

 

-Arto Lampila

]]>
0 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu#comments Linkkivero Tekijänoikeudet Wed, 26 Jul 2017 13:38:19 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu
Paremmin valikoiva asevelvollisuus? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus <p>Suomalainen ratkaisu maanpuolustukseen on mielestäni hieman omituinen, valikoivan asevelvollisuuden malli. Vuosittain valikoidaan&nbsp; sukupuolen, uskontokunnan, terveydentilan ja kotipaikan perusteella noin 25 000 kansalaisen joukko, jotka vankeusrangaistuksen uhalla velvoitetaan suorittamaan asevelvollisuutensa perusteella joko varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Tämän lisäksi mukaan palvelukseen intoutuu joitain satoja vapaaehtoisia vuosittain.</p><p>Osallistujien valikoiminen on erittäin fiksua, sillä varusmiespalvelus on huomattava taloudellinen rasite sekä valtiolle että osallistujille. Eikä tavoitteeksi asetetun puolustusvoimien sodanajan vahvuuden saavuttamiseksi edes tarvita aivan kaikkia.</p><p>Terveydentilan huomioimisen toki ymmärrän, mutta sitä minä vain mietin, ovatko uskonto, kotipaikka ja sukupuoli todella ne oikeudenmukaisimmat ja fiksuimmat muuttujat, joiden perusteella valitaan ketkä varusmiespalveluksen suorittavat?</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä muuttujia sinä käyttäisit?</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalainen ratkaisu maanpuolustukseen on mielestäni hieman omituinen, valikoivan asevelvollisuuden malli. Vuosittain valikoidaan  sukupuolen, uskontokunnan, terveydentilan ja kotipaikan perusteella noin 25 000 kansalaisen joukko, jotka vankeusrangaistuksen uhalla velvoitetaan suorittamaan asevelvollisuutensa perusteella joko varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Tämän lisäksi mukaan palvelukseen intoutuu joitain satoja vapaaehtoisia vuosittain.

Osallistujien valikoiminen on erittäin fiksua, sillä varusmiespalvelus on huomattava taloudellinen rasite sekä valtiolle että osallistujille. Eikä tavoitteeksi asetetun puolustusvoimien sodanajan vahvuuden saavuttamiseksi edes tarvita aivan kaikkia.

Terveydentilan huomioimisen toki ymmärrän, mutta sitä minä vain mietin, ovatko uskonto, kotipaikka ja sukupuoli todella ne oikeudenmukaisimmat ja fiksuimmat muuttujat, joiden perusteella valitaan ketkä varusmiespalveluksen suorittavat?

 

Mitä muuttujia sinä käyttäisit?

 

-Arto Lampila

 

]]>
22 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus#comments Asevelvollisuus Wed, 19 Jul 2017 17:23:57 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240309-paremmin-valikoiva-asevelvollisuus
Halla-ahon perussuomalaiset: marginaaliin vai vaalivoittajiksi? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi <p>Moni tuntuu pitävän varmana, että nyt kun perussuomalaiset nostivat puolueen &quot;Soinilaisia&quot; jyrkemmän nuivan siiven valtaan puolue ajautuu marginaaliin, ja romahtaa seuraavissa vaaleissa lopullisesti. Eihän siinä, sopii minulle varsin mainiosti mikäli näin sattuu käymään, mutta valitettavasti tällaista lopputulosta ei voi pitää missään määrin varmana.&nbsp;</p><p>Perussuomalaiset kasasivat jytkynsä ilmapiirissä jossa kaikki kilpailijat ja huomattava osa mediaa toitotti kovaan ääneen selvää viestiä &quot;nuo ovat pahiksia, ei heitä voi äänestää, he eivät saa saada valtaa&quot;. Sillä ovatko nämä&nbsp; väittämät totta vai ei, ei valitettavasti ole kovinkaan kummoista merkitystä. Jyrkkä vastustus muuttui massiiviseksi näkyvyydeksi ja sitä kautta myös kannatuksen kasvuksi ja vaalivoitoksi. Väitän että moni suhteellisen välinpitämätön, perusuomalaisten meininkiä&nbsp; hiljaisesti symppaava,&nbsp; yleensä nukkumaan jäävä äänestäjä sai kimmokkeen lähteä äänestämään nimenomaan vastustuksesta, ei perussuomalaisten omasta kampanjasta.</p><p>Markkinoinnissa, oli sitten kysymys poliittisesta toiminnasta tai kaupallisista tavoitteista, suurin vihollinen on välinpitämättömyys. Tästä syystä valitettavan helposti käy niin että &quot;ihan kiva&quot; kampanja jää räväköiden, yksinkertaistavien tai populististen viestien jalkoihin. Karusti yksinkertaistamalla voidaan äänestäjien suhde johonkin puolueeseen jakaa ryhmiin:</p><p>1) Kannattaa aktiivisesti / toimii puolueessa</p><p>2) Äänestää</p><p>3) Symppaa, mutta ei vaivaudu äänestämään (tai valitsee kuitenkin toisen puolueen)</p><p>4) ei kannata</p><p>5) vastustaa äänekkäästi</p><p>Usein on, etenkin jäykemmissä ja perinteikkäämmisä organisaatioissa, tapana ennenkaikkea varoa tuota vitosryhmää - joka kovaan ääneen pahoittaa mielensä lehtien yleisönosastoilla ja sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa.&nbsp; Seurauksena on hajuttomia ja mauttomia kampanjoita - joissa viljellyistä latteuksista puolueita ei erota toisistaan mikäli logoa ei ole printattu paperin yläkulmaan.&nbsp; &quot;<em>Tulevaisuuden huolenpito</em>&quot;, &quot;<em>inhimillisempi ote</em>&quot;, &quot;<em>Arjesta se alkaa</em>&quot;, &quot;Lähellä sinua&quot; ja niin edelleen.</p><p>Lopputuloksena reaktiot jakautuvat jotakuinkin kuvan 1 mukaisesti:&nbsp;Harva pahoittaa mielensä, mutta harva myöskään innostuu aktivoitumaan. Tällainen taktiikka voi toimia puolueelle jolla on laaja kannatuspohja jo entuudestaan ja tavoitteena on säilyttää nykyiset asemat. Tällöin vaalitulos heittelehtii lähinnä sen mukaan onko viimeisimmät vuoden kuluneet oppositiossa vai hallituksessa, joka määrittää sen mihin kohti ryhmien 2 ja 3 välinen jakolinja osuu. Etenkin demarit ja keskusta menneet tätä tietä monissa vaaleissa.</p><p>Toista vaihtoehtoa ovat viime aikoina edustaneet ennenkaikkea persut, mutta myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat tällä kunnostautuneet. Räväkät avaukset ja polarisoivat linjaukset suututtavat osan, mutta saavat myös porukkaa paremmin liikkeelle.</p><p>Seurauksena (kuvio 2) janan keskelle jäävät välinpitämättömät vähenevät samalla kun sekä äänekkäästi tukevien ja vastustavien määrät kasvavat. Tämä vaatii pelisilmää sen suhteen kuinka pitkälle voi mennä, mutta toimii puolueelle joka haluaa rikkoa vallitsevaa tasapainoa. Kovaan ääneen vastustavat hätistelevät helposti myös kolmosryhmäläisiä uurnille puolueen puolesta. Politiikassa mikään ei ole niin hyödyllistä kuin hyvä vihollinen.</p><p>Täten myös Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saattavat voimakkaita tunteita herättävänä ja näkyvyyttä sen mukana keräväänä ryhmänä pärjätä uurnilla paljon paremmin kuin mitä poliittiset vastustajat toivovat.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p><a href="http://www.fb.com/alampila">fb.com/alampila</a></p><p><a href="http://www.twitter.com/artolampila">twitter.com/artolampila</a></p> Moni tuntuu pitävän varmana, että nyt kun perussuomalaiset nostivat puolueen "Soinilaisia" jyrkemmän nuivan siiven valtaan puolue ajautuu marginaaliin, ja romahtaa seuraavissa vaaleissa lopullisesti. Eihän siinä, sopii minulle varsin mainiosti mikäli näin sattuu käymään, mutta valitettavasti tällaista lopputulosta ei voi pitää missään määrin varmana. 

Perussuomalaiset kasasivat jytkynsä ilmapiirissä jossa kaikki kilpailijat ja huomattava osa mediaa toitotti kovaan ääneen selvää viestiä "nuo ovat pahiksia, ei heitä voi äänestää, he eivät saa saada valtaa". Sillä ovatko nämä  väittämät totta vai ei, ei valitettavasti ole kovinkaan kummoista merkitystä. Jyrkkä vastustus muuttui massiiviseksi näkyvyydeksi ja sitä kautta myös kannatuksen kasvuksi ja vaalivoitoksi. Väitän että moni suhteellisen välinpitämätön, perusuomalaisten meininkiä  hiljaisesti symppaava,  yleensä nukkumaan jäävä äänestäjä sai kimmokkeen lähteä äänestämään nimenomaan vastustuksesta, ei perussuomalaisten omasta kampanjasta.

Markkinoinnissa, oli sitten kysymys poliittisesta toiminnasta tai kaupallisista tavoitteista, suurin vihollinen on välinpitämättömyys. Tästä syystä valitettavan helposti käy niin että "ihan kiva" kampanja jää räväköiden, yksinkertaistavien tai populististen viestien jalkoihin. Karusti yksinkertaistamalla voidaan äänestäjien suhde johonkin puolueeseen jakaa ryhmiin:

1) Kannattaa aktiivisesti / toimii puolueessa

2) Äänestää

3) Symppaa, mutta ei vaivaudu äänestämään (tai valitsee kuitenkin toisen puolueen)

4) ei kannata

5) vastustaa äänekkäästi

Usein on, etenkin jäykemmissä ja perinteikkäämmisä organisaatioissa, tapana ennenkaikkea varoa tuota vitosryhmää - joka kovaan ääneen pahoittaa mielensä lehtien yleisönosastoilla ja sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa.  Seurauksena on hajuttomia ja mauttomia kampanjoita - joissa viljellyistä latteuksista puolueita ei erota toisistaan mikäli logoa ei ole printattu paperin yläkulmaan.  "Tulevaisuuden huolenpito", "inhimillisempi ote", "Arjesta se alkaa", "Lähellä sinua" ja niin edelleen.

Lopputuloksena reaktiot jakautuvat jotakuinkin kuvan 1 mukaisesti: Harva pahoittaa mielensä, mutta harva myöskään innostuu aktivoitumaan. Tällainen taktiikka voi toimia puolueelle jolla on laaja kannatuspohja jo entuudestaan ja tavoitteena on säilyttää nykyiset asemat. Tällöin vaalitulos heittelehtii lähinnä sen mukaan onko viimeisimmät vuoden kuluneet oppositiossa vai hallituksessa, joka määrittää sen mihin kohti ryhmien 2 ja 3 välinen jakolinja osuu. Etenkin demarit ja keskusta menneet tätä tietä monissa vaaleissa.

Toista vaihtoehtoa ovat viime aikoina edustaneet ennenkaikkea persut, mutta myös vihreät ja vasemmistoliitto ovat tällä kunnostautuneet. Räväkät avaukset ja polarisoivat linjaukset suututtavat osan, mutta saavat myös porukkaa paremmin liikkeelle.

Seurauksena (kuvio 2) janan keskelle jäävät välinpitämättömät vähenevät samalla kun sekä äänekkäästi tukevien ja vastustavien määrät kasvavat. Tämä vaatii pelisilmää sen suhteen kuinka pitkälle voi mennä, mutta toimii puolueelle joka haluaa rikkoa vallitsevaa tasapainoa. Kovaan ääneen vastustavat hätistelevät helposti myös kolmosryhmäläisiä uurnille puolueen puolesta. Politiikassa mikään ei ole niin hyödyllistä kuin hyvä vihollinen.

Täten myös Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saattavat voimakkaita tunteita herättävänä ja näkyvyyttä sen mukana keräväänä ryhmänä pärjätä uurnilla paljon paremmin kuin mitä poliittiset vastustajat toivovat. 

 

-Arto Lampila

fb.com/alampila

twitter.com/artolampila

]]>
4 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi#comments Halla-aho Hallituskriisi Markkinointi Mon, 12 Jun 2017 16:10:02 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238408-halla-ahon-perussuomalaiset-marginaaliin-vai-vaalivoittajiksi
Miksi länsimetroprojekti epäonnistui? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235911-miksi-lansimetroprojekti-epaonnistui <p>Hiukkasen hankala sanoa, koska asiaa käsittelevä raportti on salattu.&nbsp;</p><p>Länsimetro on monellakin tapaa surullinen esimerkki ongelmista joita piraatit haluaisivat poliittisessa järjestelmässämme korjata: avoimuuden puuttesta ja kehnosta hallinnosta. Projekti venyy, budjetti ylittyy räikeästi ja muiden kuin työryhmän sisäpiiriläisten on erittäin vaikea seurata mitä on tekeillä ja mikä on mennyt pieleen.&nbsp;</p><p>Projektien venyminen ja budjettien ylittyminen eivät tietenkään ole pelkästään julkisen sektorin ongelma. Välillä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että julkisen sektorin suuret rakennusprojektit ovat näille ongelmille huomattavan alttiita - ja tämän ongelman luulisi kiinnostavan meitä kaikkia, puhutaanhan jälleen yhteisistä resursseistamme.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitkä tekijät aiheuttavat ongelmia?</strong></p><p>Isojen rakennnusprojektien valmistelu on hankala yhdistelmä poliittista sumplaamista ja perinteista hankintaosaamista. Projektin kannattajilla (niin poliitikoilla kuin virkamiehilläkin) on kova paine saada hanke lävitse lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston mankelista. Riskinä on, että hankkeelle parhaat mahdollisuudet selvitä poliittisesta prosessista rakennetaan hankkimalla valtuustokäsittelyyn halvin mahdollinen hintalappu - joka ei sitten tietenkään vastaa projektin toteutuneita kustannuksia.&nbsp;</p><p>Toinen iso ongelma on avoimuuden puute. Kun yhteisillä rahoillamme pelataan pitäisi toiminnan olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Länsimetro on ollut kaikkea muuta. Kuin kirsikaksi kakun päälle&nbsp;Länsimetron hallitus päätti salata metron kustannuksia ja viivästyksiä koskevan raportin. Ei ole ihme että tälläisessä virheiden peittelyn ilmapiirissä on vaikea saada julkista hyväksyntää tärkeille projekteille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä minun mielestäni pitäisi tehdä?</strong></p><p>Etenkin isoissa ja monimutkaisissa rakennusprojekteissa on tärkeää allianssimallilla tai muulla ratkaisulla varmistaa, että rakennusprojekti ei ole avoin shekki rakennuttajalle. Budjetissa ja aikataulussa pysymisestä voi ja kannattaa palkita kunhan myös riskit saadaan jaettua.&nbsp;</p><p>Vaaditaan läpinäkyvää päätöksentekoa. Kohtuullinen vaatimus olisi mielestäni, että mikäli julkinen sektori on enemmistöomistajana yrityksessä noudatettaisiin sen toiminnassa julkisuuslakia. Länsimetron kaltaiset farssit jossa aluksi salataan julkisen keskustelun kannalta äärimmäisen tärkeä raportti ( <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9565887">http://yle.fi/uutiset/3-9565887</a>) ja sen jälkeen kiidetään yli parodiahorisontin salaamalla myös salaamista esittäneet asiantuntijalausunnot (<a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lansimetro-salaa-myos-salaamista-suositelleet-asiantuntijalausunnot-yhtio-ei-salaa-emme-vain-julkista/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lansimetro-salaa-myos-salaamista-suositelleet-asiantuntijalausunnot-yhtio-ei-salaa-emme-vain-julkista/</a>)&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hiukkasen hankala sanoa, koska asiaa käsittelevä raportti on salattu. 

Länsimetro on monellakin tapaa surullinen esimerkki ongelmista joita piraatit haluaisivat poliittisessa järjestelmässämme korjata: avoimuuden puuttesta ja kehnosta hallinnosta. Projekti venyy, budjetti ylittyy räikeästi ja muiden kuin työryhmän sisäpiiriläisten on erittäin vaikea seurata mitä on tekeillä ja mikä on mennyt pieleen. 

Projektien venyminen ja budjettien ylittyminen eivät tietenkään ole pelkästään julkisen sektorin ongelma. Välillä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että julkisen sektorin suuret rakennusprojektit ovat näille ongelmille huomattavan alttiita - ja tämän ongelman luulisi kiinnostavan meitä kaikkia, puhutaanhan jälleen yhteisistä resursseistamme. 

 

Mitkä tekijät aiheuttavat ongelmia?

Isojen rakennnusprojektien valmistelu on hankala yhdistelmä poliittista sumplaamista ja perinteista hankintaosaamista. Projektin kannattajilla (niin poliitikoilla kuin virkamiehilläkin) on kova paine saada hanke lävitse lautakuntien, kaupunginhallituksen ja valtuuston mankelista. Riskinä on, että hankkeelle parhaat mahdollisuudet selvitä poliittisesta prosessista rakennetaan hankkimalla valtuustokäsittelyyn halvin mahdollinen hintalappu - joka ei sitten tietenkään vastaa projektin toteutuneita kustannuksia. 

Toinen iso ongelma on avoimuuden puute. Kun yhteisillä rahoillamme pelataan pitäisi toiminnan olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Länsimetro on ollut kaikkea muuta. Kuin kirsikaksi kakun päälle Länsimetron hallitus päätti salata metron kustannuksia ja viivästyksiä koskevan raportin. Ei ole ihme että tälläisessä virheiden peittelyn ilmapiirissä on vaikea saada julkista hyväksyntää tärkeille projekteille.

 

Mitä minun mielestäni pitäisi tehdä?

Etenkin isoissa ja monimutkaisissa rakennusprojekteissa on tärkeää allianssimallilla tai muulla ratkaisulla varmistaa, että rakennusprojekti ei ole avoin shekki rakennuttajalle. Budjetissa ja aikataulussa pysymisestä voi ja kannattaa palkita kunhan myös riskit saadaan jaettua. 

Vaaditaan läpinäkyvää päätöksentekoa. Kohtuullinen vaatimus olisi mielestäni, että mikäli julkinen sektori on enemmistöomistajana yrityksessä noudatettaisiin sen toiminnassa julkisuuslakia. Länsimetron kaltaiset farssit jossa aluksi salataan julkisen keskustelun kannalta äärimmäisen tärkeä raportti ( http://yle.fi/uutiset/3-9565887) ja sen jälkeen kiidetään yli parodiahorisontin salaamalla myös salaamista esittäneet asiantuntijalausunnot (https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/lansimetro-salaa-myos-salaamista-suositelleet-asiantuntijalausunnot-yhtio-ei-salaa-emme-vain-julkista/

 

-Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235911-miksi-lansimetroprojekti-epaonnistui#comments Hallinto Länsimetro Thu, 20 Apr 2017 14:39:43 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235911-miksi-lansimetroprojekti-epaonnistui
Poistetaan kuntien kannustinloukut http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235234-poistetaan-kuntien-kannustinloukut <p>Kunnat tekevät joulukuussa merkittävästi muuta vuotta enemmän hankintoja, miksi?</p><p>Eri hallinnonalojen määrärahat tulevat kunnan budjetista vuodeksi kerrallaan, joten jos rahoja on vielä joulukuussa jäljellä on paine tehdä hankintoja suuri. &nbsp;Pelätäänhän että mikäli budjetti alitettaan merkittävästi voidaan sitä jatkossa käyttää perusteluna määrärahojen leikkaamiselle. Joidenkin hankintojen kohdalla on myös voitu pelätä, että riittävätkö rahat koko vuodeksi, ja hankinnat tehdään siksi vasta loppuvuodesta.&nbsp;</p><p>Kuntatalouden kannalta tämä on ongelmallista. Tyypillisesti osa hallinnonaloista alittaa ja osa ylittää budjettinsa. Jos budjettinsa alittavilla on paine käyttää määrärahansa loppuun joulukuun hankinnoilla, painuu kunnan talous kokonaisuutena helposti miinukselle. On mahdollista, että kohtalainen osa näistä joulukuisista shoppailuista oikeasti hoidetaan laadukkaasti ja ne istuvat hyvin pitkän aikavälin tavoitteisiin - mutta valitettavasti tutkimustiedon mukaan läheskään aina näin ei ole. <a href="http://www.hs.fi/talous/art-2000005157936.html?share=71be4857023d9f64b500bdfb3748b3fb">(http://www.hs.fi/talous/art-2000005157936.html?share=71be4857023d9f64b500bdfb3748b3fb</a>)&nbsp;</p><p><strong>Mitä pitäisi tehdä?</strong></p><p>Kunnan määrärahoista vastaavat työntekijät tarvitsevat kannustimia, jotka ohjaavat pitkäjänteisempään taloudenpitoon. Esimerkiksi rullaava budjetointi, jossa sen sijaan että rahojen käyttämättä jättäminen aiheuttaa pelon tulevien määrärahojen pienentymisestä, saisi siirrettyä ainakin osan ylijäämästään seuraavan vuoden määrärahoihin, olisi parannus nykytilaan verrattuna.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><p>Jyväskylä - 147</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kunnat tekevät joulukuussa merkittävästi muuta vuotta enemmän hankintoja, miksi?

Eri hallinnonalojen määrärahat tulevat kunnan budjetista vuodeksi kerrallaan, joten jos rahoja on vielä joulukuussa jäljellä on paine tehdä hankintoja suuri.  Pelätäänhän että mikäli budjetti alitettaan merkittävästi voidaan sitä jatkossa käyttää perusteluna määrärahojen leikkaamiselle. Joidenkin hankintojen kohdalla on myös voitu pelätä, että riittävätkö rahat koko vuodeksi, ja hankinnat tehdään siksi vasta loppuvuodesta. 

Kuntatalouden kannalta tämä on ongelmallista. Tyypillisesti osa hallinnonaloista alittaa ja osa ylittää budjettinsa. Jos budjettinsa alittavilla on paine käyttää määrärahansa loppuun joulukuun hankinnoilla, painuu kunnan talous kokonaisuutena helposti miinukselle. On mahdollista, että kohtalainen osa näistä joulukuisista shoppailuista oikeasti hoidetaan laadukkaasti ja ne istuvat hyvin pitkän aikavälin tavoitteisiin - mutta valitettavasti tutkimustiedon mukaan läheskään aina näin ei ole. (http://www.hs.fi/talous/art-2000005157936.html?share=71be4857023d9f64b500bdfb3748b3fb

Mitä pitäisi tehdä?

Kunnan määrärahoista vastaavat työntekijät tarvitsevat kannustimia, jotka ohjaavat pitkäjänteisempään taloudenpitoon. Esimerkiksi rullaava budjetointi, jossa sen sijaan että rahojen käyttämättä jättäminen aiheuttaa pelon tulevien määrärahojen pienentymisestä, saisi siirrettyä ainakin osan ylijäämästään seuraavan vuoden määrärahoihin, olisi parannus nykytilaan verrattuna. 

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

Jyväskylä - 147

 

]]>
1 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235234-poistetaan-kuntien-kannustinloukut#comments #talous Kuntavaalit Fri, 07 Apr 2017 07:18:09 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235234-poistetaan-kuntien-kannustinloukut
Kansanedustajan työ: Helppoa ja vaivatonta http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233943-kansanedustajan-tyo-helppoa-ja-vaivatonta <p>Täytyy nyt näin julkisesti tunnustaa, että olen ollut hieman naiivi. Olen aina uskonut väitteet siitä, että kansanedustajan työ olisi vaativaa, kuormittavaa ja kiireistä. Varsinaisten istuntojen lisäksi kun pitäisi osallistua valmistelutyöhön valiokunnissa ja puolueiden työryhmissä, tutustua aineistoihin ja kohdata sekä tavallisia ihmisiä että erilaisten eturyhmien tai organisaatioiden edustajia erilaisten keskustelujen merkeissä.&nbsp;Ilmeisesti työ ei ole kuitenkaan lähellekkään niin kuormittavaa, kuin olen kuvitellut: Havitteleehan 162 kansanedustajaa itselleen lisätekemistä&nbsp;kunnanvaltuustopaikkojen muodossa huhtikuussa.</p><p>Noniin näsäviisastelu sikseen. Tietenkin valtaosa kansanedustajista&nbsp;on ehdolla kuntavaaleissa. Riippumatta siitä onko heillä aikaa osallistua kunnolla kunnallisvaikuttamiseen vai ei, &nbsp;tuo kansanedustaja&nbsp;kuntavaaleissakin mukanaan mukavan äänipotin joka parantaa puolueen asemia.</p><p>Usein syyksi mainitaan yhteydenpidon tärkeys paikallistason ja eduskunnan toimijoiden välilllä. Anna Kontula kommentoi asiaa osuvasti Ylen haastattelussa: <em>&quot;Kokemus käytännön työstä on, että hitto se mitään yhteyttä vahvistaa. Pikemminkin keksitään joku peruste, kun ei voida sanoa, että kansanedustajat ovat hankkimassa ääniä tai muuten perustella sitä, että puolitehoisia valtuutettuja nostetaan niin paljon esiin.&nbsp;&quot;</em></p><p>Eihän se myöskään kerro hyvää eduskuntapuolueiden toiminnan sisäisestä avoimuudesta jos tälläiselle oikeasti on tarvetta.&nbsp;</p><p>Eilen useissa medioissa julkaistussa uutissuomalaisen jutussa pidetään hyvin mahdollisena että huomattava osa kansanedustajista on ehdolla myös maakuntavaaleissa ensi vuonna. &nbsp;Herääkin kysymys, miksi käytämme rahaa useaan erilliseen päätöksenteon tasoon, jos kaikilla tasoilla tanssitaan samojen pillien tahtiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä minun mielestäni pitäisi tehdä?</p><p>1) Hajautetaan valta: rajoitetaan mahdollisuutta toimia samanaikaisesti kunta- maakunta- ja valtakunnanpolitiikassa.</p><p>2) Vaaditaan avoimuutta: Yleisin (ääneen lausuttu) syy päällekkäisiin luottamustoimiin pyrkimiseen on halu vahvistaa yhteyttä päätöksenteon eri tasojen välillä. Mitä avoimempaa poliittinen päätöksentekomme on - sitä pienempi tarve moiselle.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><p>Jyväskylä - 147</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://yle.fi/uutiset/3-9453662">http://yle.fi/uutiset/3-9453662</a></p><p><a href="http://www.uusimaa.fi/artikkeli/498870-kansanedustajat-mielivat-kunnanvaltuustoihin-maakuntavaalit-eivat-jarruttele">http://www.uusimaa.fi/artikkeli/498870-kansanedustajat-mielivat-kunnanvaltuustoihin-maakuntavaalit-eivat-jarruttele</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Täytyy nyt näin julkisesti tunnustaa, että olen ollut hieman naiivi. Olen aina uskonut väitteet siitä, että kansanedustajan työ olisi vaativaa, kuormittavaa ja kiireistä. Varsinaisten istuntojen lisäksi kun pitäisi osallistua valmistelutyöhön valiokunnissa ja puolueiden työryhmissä, tutustua aineistoihin ja kohdata sekä tavallisia ihmisiä että erilaisten eturyhmien tai organisaatioiden edustajia erilaisten keskustelujen merkeissä. Ilmeisesti työ ei ole kuitenkaan lähellekkään niin kuormittavaa, kuin olen kuvitellut: Havitteleehan 162 kansanedustajaa itselleen lisätekemistä kunnanvaltuustopaikkojen muodossa huhtikuussa.

Noniin näsäviisastelu sikseen. Tietenkin valtaosa kansanedustajista on ehdolla kuntavaaleissa. Riippumatta siitä onko heillä aikaa osallistua kunnolla kunnallisvaikuttamiseen vai ei,  tuo kansanedustaja kuntavaaleissakin mukanaan mukavan äänipotin joka parantaa puolueen asemia.

Usein syyksi mainitaan yhteydenpidon tärkeys paikallistason ja eduskunnan toimijoiden välilllä. Anna Kontula kommentoi asiaa osuvasti Ylen haastattelussa: "Kokemus käytännön työstä on, että hitto se mitään yhteyttä vahvistaa. Pikemminkin keksitään joku peruste, kun ei voida sanoa, että kansanedustajat ovat hankkimassa ääniä tai muuten perustella sitä, että puolitehoisia valtuutettuja nostetaan niin paljon esiin. "

Eihän se myöskään kerro hyvää eduskuntapuolueiden toiminnan sisäisestä avoimuudesta jos tälläiselle oikeasti on tarvetta. 

Eilen useissa medioissa julkaistussa uutissuomalaisen jutussa pidetään hyvin mahdollisena että huomattava osa kansanedustajista on ehdolla myös maakuntavaaleissa ensi vuonna.  Herääkin kysymys, miksi käytämme rahaa useaan erilliseen päätöksenteon tasoon, jos kaikilla tasoilla tanssitaan samojen pillien tahtiin?

 

Mitä minun mielestäni pitäisi tehdä?

1) Hajautetaan valta: rajoitetaan mahdollisuutta toimia samanaikaisesti kunta- maakunta- ja valtakunnanpolitiikassa.

2) Vaaditaan avoimuutta: Yleisin (ääneen lausuttu) syy päällekkäisiin luottamustoimiin pyrkimiseen on halu vahvistaa yhteyttä päätöksenteon eri tasojen välillä. Mitä avoimempaa poliittinen päätöksentekomme on - sitä pienempi tarve moiselle.

 

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

Jyväskylä - 147

 

http://yle.fi/uutiset/3-9453662

http://www.uusimaa.fi/artikkeli/498870-kansanedustajat-mielivat-kunnanvaltuustoihin-maakuntavaalit-eivat-jarruttele

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233943-kansanedustajan-tyo-helppoa-ja-vaivatonta#comments #maakuntavaalit Kuntavaalit Wed, 22 Mar 2017 07:09:18 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233943-kansanedustajan-tyo-helppoa-ja-vaivatonta
Pormestari: kansanvaltaa vai vallan keskittämistä? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233661-pormestari-kansanvaltaa-vai-vallan-keskittamista <p>Etenkin Helsingissä kuntavaalityössä näkyy voimakkaasti &nbsp;Helsingin ensimmäisen pormestarin valinta. &nbsp;Pormestarin valitsee tuleva kaupunginvaltuusto - käytännössä ainakin suurimpien puolueiden kesken näyttäisi olevan yhteisymmärrys siitä, että pormestariksi valitaan vaaleissa Helsingin isoimman puolueen ehdokas.&nbsp;</p><p>Käytännössä siis pormestariksi päätynee joko kokoomuksen Jan Vapaavuori tai vihreiden Anni Sinnemäki.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä tässä on hyvää?</p><p>Kaupunginjohtajan paikkoja on jokatapauksessa jaettu puoluepoliittisin perustein, eikä ole mitään syytä uskoa että tämä tilanne muuttuisi jossain vaiheessa parempaan suuntaan. Pormestarilla/Kaupunginjohtajalla on merkittävä määrä valtaa, &nbsp;ja jos paikka jokatapauksessa jaetaan poliittisesti on hyvä että äänestäjien valta valinnassa kasvaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Mikä Helsingin mallissa menee pieleen?</p><p>Samaan äänestykseen yhdistetään kaksi asiaa: kaupunginvaltuustosta äänestäminen ja pormestarista äänestäminen.&nbsp;</p><p>Kokoomuksen ja vihreiden intresissä on tehdä kuntavaaleista Helsingissä pormestarivaalit: markkinoida ajatusta siitä että heitä kannattaa äänestää, koska se vaikuttaa siihen kenestä tulee pormestari.</p><p>Huvittavaa tilanteessa toki on se, että Sinnemäen johtaessa vihreitä hän kritisoi eduskuntavaaleja samasta asetelmasta, jota nyt yrittää rakentaa Helsinkiin: Potentiaaliset pääministeripuolueet yrittivät rakentaa pääministerivaalia ja vihreät olisivat halunneet käydä eduskuntavaaleja.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Miten pormestari pitäisi valita?</p><p>Suoralla vaalilla kuntavaalien yhteydessä: Erillinen äänestys pormestarista ja valtuustosta.</p><p>Oikein toteutettuna pormestarimallilla on potentiaalia lisätä kansanvaltaa päätöksenteossa - pidetään kuitenkin huolta ettei sitä käytetä vallan keskittämiseen harvoille ja valituille.</p><p>&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><p>Jyväskylä nro 147</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Etenkin Helsingissä kuntavaalityössä näkyy voimakkaasti  Helsingin ensimmäisen pormestarin valinta.  Pormestarin valitsee tuleva kaupunginvaltuusto - käytännössä ainakin suurimpien puolueiden kesken näyttäisi olevan yhteisymmärrys siitä, että pormestariksi valitaan vaaleissa Helsingin isoimman puolueen ehdokas. 

Käytännössä siis pormestariksi päätynee joko kokoomuksen Jan Vapaavuori tai vihreiden Anni Sinnemäki.

 

Mikä tässä on hyvää?

Kaupunginjohtajan paikkoja on jokatapauksessa jaettu puoluepoliittisin perustein, eikä ole mitään syytä uskoa että tämä tilanne muuttuisi jossain vaiheessa parempaan suuntaan. Pormestarilla/Kaupunginjohtajalla on merkittävä määrä valtaa,  ja jos paikka jokatapauksessa jaetaan poliittisesti on hyvä että äänestäjien valta valinnassa kasvaa.

 

Mikä Helsingin mallissa menee pieleen?

Samaan äänestykseen yhdistetään kaksi asiaa: kaupunginvaltuustosta äänestäminen ja pormestarista äänestäminen. 

Kokoomuksen ja vihreiden intresissä on tehdä kuntavaaleista Helsingissä pormestarivaalit: markkinoida ajatusta siitä että heitä kannattaa äänestää, koska se vaikuttaa siihen kenestä tulee pormestari.

Huvittavaa tilanteessa toki on se, että Sinnemäen johtaessa vihreitä hän kritisoi eduskuntavaaleja samasta asetelmasta, jota nyt yrittää rakentaa Helsinkiin: Potentiaaliset pääministeripuolueet yrittivät rakentaa pääministerivaalia ja vihreät olisivat halunneet käydä eduskuntavaaleja. 

 

Miten pormestari pitäisi valita?

Suoralla vaalilla kuntavaalien yhteydessä: Erillinen äänestys pormestarista ja valtuustosta.

Oikein toteutettuna pormestarimallilla on potentiaalia lisätä kansanvaltaa päätöksenteossa - pidetään kuitenkin huolta ettei sitä käytetä vallan keskittämiseen harvoille ja valituille.

 

Arto Lampila

varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

Jyväskylä nro 147

]]>
1 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233661-pormestari-kansanvaltaa-vai-vallan-keskittamista#comments Helsingin pormestari Fri, 17 Mar 2017 18:14:49 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233661-pormestari-kansanvaltaa-vai-vallan-keskittamista
Tänään Hollanti, huhtikuussa Suomi? http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233471-tanaan-hollanti-huhtikuussa-suomi <p>Hollannissa käydään tänään monellakin tapaa jännittävät vaalit. Geert Wildersin&nbsp;johtama oikeistopopulistinen vapauspuolue&nbsp; johdolla uhkaa nousta suurimmaksi puolueeksi. Samanaikaisesti &nbsp;gallupit povaavat merkittävää voittoa myös Hollannin piraateille. Liikkeellä on paljon epävarmoja äänestäjiä, eli mikään ei ole vielä varmaa, mutta ennakkotietojen perusteella piraattien listaa vetävä Ancilla Van De Leest näyttäisi johtavan piraatit parlamenttiin.</p><p>Täällä Suomessa huhtikuussa käytävät kuntavaalit voivat olla läpimurron hetki piraattipuolueelle. Tasaisesti kasvanut kannatus, hyvä kampanja ja onnistunut ehdokasasettelu näyttäisivät nostavan piraatit valtuustoon useammassa kaupungissa.</p><p>Helsingissä piraatit saivat eduskuntavaaleissa 5119 ääntä, valtuustopaikka irtosi viimeksi &nbsp;noin 3200 äänellä. Jyväskylässä vastaavat luvut ovat 1040 ääntä piraateille, 830 valtuustoon, Tampereella 2207 piraateille 1417 valtuustoon ja Turussa 1300 piraateille 1197 valtuustoon. Vaikka lukuihin huomioitaisiin kuntavaalien eduskuntavaaleja pienempi äänestysprosentti, on tilanne vähintäänkin mielenkiintoinen.</p><p>Piraattien vaalivalmisteluja on siivittänyt hyvä ja vilkas ehdokasasettelu. Suurten puolueiden kamppaillessa epätoivoisesti laskevia ehdokasmääriä vastaan, piraattipuolue kasvatti omaa ehdokasmääräänsä viime kuntavaaleista. Esimerkiksi täällä Jyväskylässä ehdokasmäärä nousi yhdeksästä viiteentoista.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Tule siis mukaan tekemään historiaa kanssamme!</p><p>&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><p>Jyväskylä numero 147</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hollannissa käydään tänään monellakin tapaa jännittävät vaalit. Geert Wildersin johtama oikeistopopulistinen vapauspuolue  johdolla uhkaa nousta suurimmaksi puolueeksi. Samanaikaisesti  gallupit povaavat merkittävää voittoa myös Hollannin piraateille. Liikkeellä on paljon epävarmoja äänestäjiä, eli mikään ei ole vielä varmaa, mutta ennakkotietojen perusteella piraattien listaa vetävä Ancilla Van De Leest näyttäisi johtavan piraatit parlamenttiin.

Täällä Suomessa huhtikuussa käytävät kuntavaalit voivat olla läpimurron hetki piraattipuolueelle. Tasaisesti kasvanut kannatus, hyvä kampanja ja onnistunut ehdokasasettelu näyttäisivät nostavan piraatit valtuustoon useammassa kaupungissa.

Helsingissä piraatit saivat eduskuntavaaleissa 5119 ääntä, valtuustopaikka irtosi viimeksi  noin 3200 äänellä. Jyväskylässä vastaavat luvut ovat 1040 ääntä piraateille, 830 valtuustoon, Tampereella 2207 piraateille 1417 valtuustoon ja Turussa 1300 piraateille 1197 valtuustoon. Vaikka lukuihin huomioitaisiin kuntavaalien eduskuntavaaleja pienempi äänestysprosentti, on tilanne vähintäänkin mielenkiintoinen.

Piraattien vaalivalmisteluja on siivittänyt hyvä ja vilkas ehdokasasettelu. Suurten puolueiden kamppaillessa epätoivoisesti laskevia ehdokasmääriä vastaan, piraattipuolue kasvatti omaa ehdokasmääräänsä viime kuntavaaleista. Esimerkiksi täällä Jyväskylässä ehdokasmäärä nousi yhdeksästä viiteentoista. 

 

Tule siis mukaan tekemään historiaa kanssamme!

 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

Jyväskylä numero 147

]]>
6 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233471-tanaan-hollanti-huhtikuussa-suomi#comments #kuntavaalit2017 Hollanti Wed, 15 Mar 2017 08:32:40 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233471-tanaan-hollanti-huhtikuussa-suomi