Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 21 Aug 2018 21:28:55 +0300 fi Parempi kansalaisaloite http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259813-parempi-kansalaisaloite <p>Tällä viikolla on, syystäkin, kauhisteltu kansalaisaloitteisiin liittyvää typerää &quot;ominaisuutta&quot;, jonka ansiosta ne aloitteet joita eduskunta ei ehdi toimikautensa kuluessa käsitellä raukeavat eduskunnan vaihtumisen yhteydessä. On itsestään selvää, että tämä epäkohta on syytä korjata. Huonona puolena korjaaminen on hieman hidasta, koska vaatii käytännössä perustuslain muutoksen.&nbsp;</p><p>Vuosi sitten syksyllä oikeusministeriö laati arviomuistion kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta, ja olin vastuussa Piraattipuolueen lausunnon kasaamisesta. Alla keskeisiä parannuksia joita haluaisimme kansalaisaloitteeseen tehdä.</p><p><strong>1) Tarvittavien kannatusilmoitusten määrä</strong></p><p>Tällä hetkellä aloitteelta vaadittu kannatusilmoitusen määrä on erittäin korkea, käytännössä 50 000 ilmoituksen kerääminen on vaatinut joko mittavan ja sitoutuneen järjestöorganisaation tukea, huomattavia taloudellisia resursseja tai aiheen joka on herättänyt voimakasta keskustelua mediassa. Tämä käytännössä rajaa kansalaisaloitemenettelyn käyttökelpoisuutta monien teemojen ja ryhmien osalta.&nbsp;<br /><br />Vaadittavan määrän alentaminen esimerkiksi 30 000 tai 20 000 ilmoitukseen laajentaisi niiden toimijoiden joukkoa keiden on mahdollista kansalaisaloitemenettelyä hyödyntää, lisäämättä kuitenkaan kohtuutttomasti eduskuntaan asti päätyvien aloitteiden määrää (30 000:&nbsp;5 ja 20 000: 16 aloitetta lisää&nbsp;elokuuhun 2018&nbsp;mennessä).&nbsp;Eli koska kansalaisaloite on ollut käytössä keväästä 2012 30 000 allekirjoituksen raja olisi lisännyt eduskuntaan päätyvien aloitteiden määrää alle yhdellä per vuosi.</p><p><strong>2) Ikärajan laskeminen</strong></p><p>Kansalaisaloite on selkeä ja konkreettinen tapa ilmaista kantansa erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kuten muistiossakin mainitaan samassa tarkastelussa voisi käsitellä myös kysymystä äänestysoikeuden ikärajan laskemisesta. Jo nyt kuntalaisaloitteita on mahdollisuus tehdä alle 18-vuotiaana. Kansalaisaloiteisiin osallistumisen (ja äänioikeuden) ikäraja olisi syytä laskea 16 -vuoteen.</p><p><strong>3) Kattava käsittely eduskunnassa</strong></p><p>Valiokuntien tulee aina kirjoittaa kansalaisaloitteen pohjalta mietintö, ja aina kun aloitteen vieminen käytäntöön ei ole esimerkiksi perusoikeuksiin liittyvistä, tai muista erittäin painavista syistä mahdotonta tulisi aloitteen toimeenpanosta äänestää eduskunnassa&nbsp;<br /><br />Kansalaisaloitteiden luonteen takia olisi tärkeää, että käsittelyyn liittyvät valiokuntakuulemiset ja muut vastaavat tilanteet olisivat avoimia.&nbsp;</p><p><strong>4)&nbsp;Kansalaisaloitteiden raukeaminen</strong></p><p>Kansalaisaloite ei missään nimessä saa jäädä käsittelemättä eduskunnan työskentelyyn liittyvien aikatauluhaasteiden takia. On tarpeen tehdä viivyttelemättä perustuslain muutos jonka myötä kansalaisaloitteet eivät vanhenisi eduskuntakauden vaihtumisen myötä.&nbsp;<br />&nbsp;</p><p>Arto Lampila</p><p>Varapuheenjohtaja</p><p>Piraattipuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tällä viikolla on, syystäkin, kauhisteltu kansalaisaloitteisiin liittyvää typerää "ominaisuutta", jonka ansiosta ne aloitteet joita eduskunta ei ehdi toimikautensa kuluessa käsitellä raukeavat eduskunnan vaihtumisen yhteydessä. On itsestään selvää, että tämä epäkohta on syytä korjata. Huonona puolena korjaaminen on hieman hidasta, koska vaatii käytännössä perustuslain muutoksen. 

Vuosi sitten syksyllä oikeusministeriö laati arviomuistion kansalaisaloitemenettelyn toiminnasta, ja olin vastuussa Piraattipuolueen lausunnon kasaamisesta. Alla keskeisiä parannuksia joita haluaisimme kansalaisaloitteeseen tehdä.

1) Tarvittavien kannatusilmoitusten määrä

Tällä hetkellä aloitteelta vaadittu kannatusilmoitusen määrä on erittäin korkea, käytännössä 50 000 ilmoituksen kerääminen on vaatinut joko mittavan ja sitoutuneen järjestöorganisaation tukea, huomattavia taloudellisia resursseja tai aiheen joka on herättänyt voimakasta keskustelua mediassa. Tämä käytännössä rajaa kansalaisaloitemenettelyn käyttökelpoisuutta monien teemojen ja ryhmien osalta. 

Vaadittavan määrän alentaminen esimerkiksi 30 000 tai 20 000 ilmoitukseen laajentaisi niiden toimijoiden joukkoa keiden on mahdollista kansalaisaloitemenettelyä hyödyntää, lisäämättä kuitenkaan kohtuutttomasti eduskuntaan asti päätyvien aloitteiden määrää (30 000: 5 ja 20 000: 16 aloitetta lisää elokuuhun 2018 mennessä). Eli koska kansalaisaloite on ollut käytössä keväästä 2012 30 000 allekirjoituksen raja olisi lisännyt eduskuntaan päätyvien aloitteiden määrää alle yhdellä per vuosi.

2) Ikärajan laskeminen

Kansalaisaloite on selkeä ja konkreettinen tapa ilmaista kantansa erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kuten muistiossakin mainitaan samassa tarkastelussa voisi käsitellä myös kysymystä äänestysoikeuden ikärajan laskemisesta. Jo nyt kuntalaisaloitteita on mahdollisuus tehdä alle 18-vuotiaana. Kansalaisaloiteisiin osallistumisen (ja äänioikeuden) ikäraja olisi syytä laskea 16 -vuoteen.

3) Kattava käsittely eduskunnassa

Valiokuntien tulee aina kirjoittaa kansalaisaloitteen pohjalta mietintö, ja aina kun aloitteen vieminen käytäntöön ei ole esimerkiksi perusoikeuksiin liittyvistä, tai muista erittäin painavista syistä mahdotonta tulisi aloitteen toimeenpanosta äänestää eduskunnassa 

Kansalaisaloitteiden luonteen takia olisi tärkeää, että käsittelyyn liittyvät valiokuntakuulemiset ja muut vastaavat tilanteet olisivat avoimia. 

4) Kansalaisaloitteiden raukeaminen

Kansalaisaloite ei missään nimessä saa jäädä käsittelemättä eduskunnan työskentelyyn liittyvien aikatauluhaasteiden takia. On tarpeen tehdä viivyttelemättä perustuslain muutos jonka myötä kansalaisaloitteet eivät vanhenisi eduskuntakauden vaihtumisen myötä. 
 

Arto Lampila

Varapuheenjohtaja

Piraattipuolue

]]>
6 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259813-parempi-kansalaisaloite#comments Kansalaisaloite Tue, 21 Aug 2018 18:28:55 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259813-parempi-kansalaisaloite
Erävoitto #pelastetaaninternet -kampanjalle! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle <p>Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.&nbsp;&nbsp;Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).</p><p>Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.</p><p>Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken.&nbsp;</p><p>Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: <a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista" title="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista</a></p><p>&nbsp;</p><p>-Arto Lampila</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tärkeä voitto Euroopan parlamentissa. Parlamentti ei myöntänyt neuvottelumandaattia oikeudellisten valiokunnan (JURI) tekijänoikeusuudistusuudistusta koskevan raportin pohjalta.  Uudistus on herättänyt laajaa kritiikkiä koskien erityisesti artiklaa 11 (Linkkivero) ja artiklaa 13 (Sensuuribotit).

Äänestys päättyi 278 ääntä mandaatin puolesta 318 vastaan.

Suuri kiitos kaikille asiantuntijoille ja aktivisteille kampanjasta, tämä oli erittäin tärkeä voitto - joskaan ei kuitenkaan lopullinen. Parlamentti palaa asiaan seuraavan kerran jo syyskuussa, joten pienten juhlien jälkeen on syytä jatkaa työntekoa sen eteen että Eurooppa saa oikeasti toimivan, nykyaikaisen ja reilun tekijänoikeusuudistuksen. Neuvottelut etenevät jatkossa kolmikantaisesti parlamentin, komission ja EU-neuvoston kesken. 

Lue lisää esityksen keskeisistä ongelmakohdista, linkkiverosta ja sensuuriboteista: http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista

 

-Arto Lampila

 

 

]]>
1 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle#comments EU pelastetaaninternet Tekijänoikeudet Thu, 05 Jul 2018 10:33:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257876-eravoitto-pelastetaaninternet-kampanjalle
EU:n tekijänoikeusuudistus uhka startupeille ja tutkivalle journalismille http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille <p><br />Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä.&nbsp;<br />Aiemmin olen kirjoittanut <a href="http://alampila.fi/arkistot/384">linkkiverosta </a>(artikla 11) ja <a href="http://alampila.fi/arkistot/411">sensuuriboteista </a>(artikla 13).</p><p>Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa.&nbsp;</p><p>Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: <a href="https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/">https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/</a> ja <a href="https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing">https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing</a></p><p>Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi.&nbsp;</p><p>Artikla 3 on rajattu&nbsp; vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain &quot;korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta&quot;. Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.</p><p>Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (&nbsp; <a href="https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation">https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation</a> )&nbsp; Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua &quot;The Right to Read is the Right to Mine&quot; -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -&nbsp; joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa.&nbsp;<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Euroopan unionilla on tekeillä iso tekijänoikeusuudistus, jonka tavoitteena on edistää digitaalista sisämarkkina-aluetta: On kaikkien toimijoiden etu että pelisäännöt ovat samat koko EU:n alueella. Kokonaisuudessa on mukana muutama ongelmallinen kohta, jotka olisi tärkeää saada korjattua ennen direktiivin hyväksymistä. 
Aiemmin olen kirjoittanut linkkiverosta (artikla 11) ja sensuuriboteista (artikla 13).

Tiedon- ja tekstinlouhintaan liittyvät oikeuskysymykset ovat yksi keskeinen palanen valmisteilla olevaa EU.n tekijänoikeusuudistusta. Erilaiset louhintamenetelmät liittyvät käytännössä olennaisen ja mielenkiintoisen tiedon löytämiseen suurista datamassoista, ja ovat tutkimuskäytön lisäksi keskeinen työkalu muun muassa koneoppimisessa. 

Tällä hetkellä tiedonlouhinnan ja tekijänoikeuskysymysten tilanne on haastava. Tiedon- ja tekstinlouhintaan perustuva tutkimus- ja kehittämistyö toimii parhaimmillaankin harmaalla alueella ja johtaa käytännössä usein tekijänoikeusrikkomuksiin. Nämä tekijänoikeusrikkomukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti luonteeltaan teknisiä, liittyen esimerkiksi prosessien vaatimiin väliaikaisiin kopioihin. Tämä on ollut huomattava haaste eurooppalaisessa tutkimustyössä sekä selkeä rajoite uusien start upien synnylle. Aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi esimerkiksi: https://www.create.ac.uk/blog/2018/04/25/why-tdm-exception-copyright-directive-digital-single-market-not-what-eu-copyright-needs/ ja https://www.researchgate.net/publication/323668123_A_Legal_Perspective_on_Training_Models_for_Natural_Language_Processing

Tämä on ongelma on ollut tiedossa myös EU:n uudistusta valmisteltaessa ja siihen yritetään vastata artiklassa 3. Käytännössä tarkoitus on ratkaista nämä ongelmat rajaamalla tiedon- ja tekstinlouhintatoiminta tekijänoikeuksien ulkopuolelle. Ajatus on hyvä, mutta valitettavasti rajattu aivan liian jyrkästi. 

Artikla 3 on rajattu  vain tieteellistä tutkimusta varten ja vain tutkimusorganisaatioiden käyttöön. Tässä yhteydessä tutkimusorganisaatiolla tarkoitetaan vain "korkeakoulua, tutkimuslaitosta tai mitä tahansa muuta organisaatiota, jonka ensisijaisena tavoitteena on tehdä tieteellistä tutkimusta". Useat toimijat ovat olleet huolissaan rajauksen tiukkuudesta, ulkopuolelle jäävät muunmuassa journalistit ja itsenäiset tutkijat. Ymmärrettävästi erittäin pettyneitä ovat olleet myös yksityisen sektorin toimijat: tiedon- ja tekstinlouhinta ovat merkitystään kasvattava työkalu useiden yritysten toiminnassa.

Käytännössä Eurooppalaiset yritykset joutuvat joko viemään toimintansa muualle, tai jättämään nämä toiminnot pois tuotteistaan ja tuotekehityksestään. (  https://www.leru.org/news/eu-copyright-reform-and-tdm-potentially-good-for-research-but-certainly-not-yet-for-innovation )  Useat artiklan kriitikot puolustavat niin sanottua "The Right to Read is the Right to Mine" -periaatetta, eli sitä että materiaalia joka sinulla on lupa lukea voit myös hyödyntää louhinnassa. Louhinnassa tarkoituksena on kerätä kohteena olevista aineistoista tietoa ja havaintoja osana isoa kokonaisuutta - ei uudelleenkäyttää tai levittää teosta -  joten kysymyksen ei pitäisi olla kopioinnista tekijänoikeuslakien alkuperäisessä tarkoituksessa. 
 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille#comments EU Start-upit Tekijänoikeudet Mon, 18 Jun 2018 04:29:08 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257053-eun-tekijanoikeusuudistus-uhka-start-upeille-ja-tutkivalle-journalismille
Taistelu Internetistä http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista <p>Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.</p> <p>Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>1) Linkkivero (artikla 11)</p> <p>Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.&nbsp; Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus.&nbsp;</p> <p>Lue lisää linkkiverosta:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu" target="_blank">http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/">https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>2) Sensuuribotit&nbsp;(artikla 13)</p> <p>Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että &quot;huomattavia määriä sisältöä&quot; netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä.&nbsp;</p> <p>Miksi tämä on ongelmallista?</p> <p>Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi.&nbsp;</p> <p>Lue lisää sensuuriboteista:&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;<a href="https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/" target="_blank">https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/</a></p> <p>&nbsp; &nbsp; * <a href="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/" title="https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/">https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?</p> <p>Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (<a href="https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/">https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/</a>)&nbsp;</p> <p>Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää.&nbsp;</p> <p>Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset.&nbsp;</p> <p>Kampanjoita aiheeseen liittyen:</p> <p>&nbsp; &nbsp; * Save the link!&nbsp;&nbsp; &nbsp;<a href="https://savethelink.org/" target="_blank">https://savethelink.org/</a>&nbsp; &nbsp;&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp; *&nbsp;Let&rsquo;s stop the Censorship Machine!&nbsp;<a href="https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/" target="_blank">https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/</a>&nbsp;</p> <p>&nbsp; &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Euroopan unionilla on tekeillä iso digitaalisen sisämarkkina-alueen kehittämiseen liittyvä tekijänoikeusuudistus. Uudistus on oikeasti tarpeellinen ja selkeyttää pelisääntöjä monilta osin. On myös hyvä, että esimerkiksi uusien startup-yritysten on helpompi skaalata toimintaansa Eurooppaan, kun säännökset saadaan yhteneväisiksi koko alueella.

Reformissa on kuitenkin pari keskeistä ongelmakohtaa, joiden korjaamiseksi muun muassa PiraattiMEP Julia Reda on toiminut koko valmisteluprosessin ajan. Nämä ongelmakohdat ovat niin huomattavia, että mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa se muuttaa perustavalla tavalla sitä, miten ja mihin Internettiä käytämme. 

 

1) Linkkivero (artikla 11)

Linkkiverolla tarkoitetaan lehdille/uutistoimijoille tarkoitettua uutta, tekijänoikeuksiin rinnastuvaa, niin kutsuttualähioikeutta.  Tavoitteena linkkiverolla on saada erilaisten nettipalveluiden tuottajat (etenkin Google ja Facebook) maksamaan journalistista sisältöä tuottaville toimijoille siitä, että niiden palveluissa levitetään esimerkiksi uutislinkkejä. Ajatusta on jo kokeiltu mm. Espanjassa ja se toimi juuri niin huonosti kuin voi kuvitella: sisällöntuottajien taloudellinen tilanne lähinnä heikkeni - samoin kuin tiedon saatavuus. 

Lue lisää linkkiverosta: 

    * http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240524-linkkivero-todistetusti-toimimaton-ratkaisu

    * https://juliareda.eu/eu-copyright-reform/extra-copyright-for-news-sites/

 

2) Sensuuribotit (artikla 13)

Yksi pelottavammista uudistuksen palasista ovat niinsanotut sensuuribotit. Ajatuksena on, että "huomattavia määriä sisältöä" netissä julkaisevat alustapalvelut käytännössä pakotetaan ottamaan käyttöön ns. sensuuribotit. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki palveluun ladattava sisältö on ennakkotarkistettava algoritmilla, jonka tarkoitus on estää tekijänoikeuksien alaisen materiaalien julkaiseminen ilman lisenssiä. 

Miksi tämä on ongelmallista?

Kaikki eri puolilla maailmaa kokeillut filtterijärjestelmät ovat osoittautuneet epätarkoiksi: paljon aivan luvallista sisältöä jää sensuuriin kiinni. Näissä tilanteissa pienet toimijat jäävät järjestelmällisesti isojen mediatalojen jalkoihin: Kun videosi, valokuvasi tai tekstisi jää aiheetta kiinni filtteriin, olet käytännössä syyllinen, kunnes todistat itsesi syyttömäksi - ja tämä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi tai mahdottomaksi. 

Lue lisää sensuuriboteista: 

    * https://edri.org/proposed-internet-filter-will-strip-citizens-of-their-rights/

    * https://juliareda.eu/2017/09/when-filters-fail/

 

Call to action, eli mitä tälle vai tehdä?

Ainakin valiokuntatasolla äänestykset ovat menossa todella tiukaksi. Seuraavaksi asiasta äänestää oikeudellisten asioiden valiokunta 20.6. Tämän hetken tiedon mukaan sensuuribotteja vaativa kanta on voittamassa äänestyksen yhden äänen erolla (https://juliareda.eu/2018/06/saveyourinternet/

Oikeudellisten asioiden valiokunta on viimeinen paikka muokata aloitteen sisältöä fiksumpaan suuntaan. Valiokunnan jälkeen kokonaisuus menee parlamentin käsittelyyn heinäkuussa - tällöin vaihtoehdot ovat käytännössä hyväksy / hylkää. 

Nyt käsillä ovat viimeiset hetket osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta ja luoda parlamentaarikoille painetta tehdä asiassa oikeat johtopäätökset. 

Kampanjoita aiheeseen liittyen:

    * Save the link!    https://savethelink.org/    

    * Let’s stop the Censorship Machine! https://edri.org/lets-stop-the-censorship-machine/ 

   

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista#comments EU Tekijänoikeudet Sun, 10 Jun 2018 11:23:05 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256646-taistelu-internetista
Erävoitto USA:n senaatissa! http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255453-eravoitto-usan-senaatissa <p>Keskiviikkona saatiin tärkeä erävoitto kun USA:n senaatti äänesti verkkoneutraliteetin säilyttämisen puolesta äänin 52-47. Muuten puoluerajoja noudattaneen äänestyksen ratkaisivat kolme neutraliteetin puolesta äänestänyttä republikaanisenaattoria.</p><p>Valitettavasti tämä on vasta yksi askel yhdysvaltain telehallintoviraston (FCC) ajaman uudistuksen torppaamiseksi. Seuraavaksi asiaa käsittelee edustajainhuone, uudistuksen&nbsp; on määrä astua voimaan kesäkuun 11. päivä.</p><p>Mikä verkkoneutraliteetti?</p><p>Verkkoneutraliteetin keskeinen periaate on, että palveluntarjoajien tulee käsitellä kaikkea liikennettä samanarvoisesti. Tai toisinpäin ilmaistuna: ilman verkkoneutraliteettia palveluntarjoaja voi esimerkiksi estää tai hidastaa pääsyä joihinkin palveluihin, suosia tiettyjä päätelaitteita tai ohjelmistoja tai vaatia lisämaksuja niiden käyttämisestä.</p><p>Verkkoneutraliteetin kumoamista lobbaavat voimaakkaasti isot Internetpalvelutarjoajat joille purku tarjoaisi kaksisuuntaisen mahdollisuuden rahastamiseen: asiakkailta erilaisten palveluiden käyttämisestä ja eri palveluiden tuottajilta (esim. netflix, google, facebook jne.) niiden suosimisesta. Tämä sementoi nykyisten toimijoiden asemia markkinoilla ja tekee uusien palveluiden tuomisen markkinoille huomattavasti vaikeammaksi.</p><p>Taloudellisten kysymysten lisäksi verkkoneutraliteetti on mitä suuremmissa määrin myös sananvapaus- ja yksityisyyskysymys. Koska operaattoreiden intressi lobata verkkoneutraliteetin kaatamiseksi perustuu ansaintamalleihin joissa liikennettä hinnoitellaan protokollaan ja kohteen mukaan joutuisi jatkossa yksityisyydestä maksamaan huomattavasti lisää mikäli operaattorit edes sallisivat esimerkiksi VPN-yhteyksien käyttöä.</p><p>Vaikka EU on omalta osaltaan päättänyt ylläpitää neutraliteettia ovat USA:n päätökset merkittäviä Internetin tulevaisuudelle.</p><p>&nbsp;</p><p>Lue lisää: <a href="https://effi.org/nettineutraliteetti" title="https://effi.org/nettineutraliteetti">https://effi.org/nettineutraliteetti</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskiviikkona saatiin tärkeä erävoitto kun USA:n senaatti äänesti verkkoneutraliteetin säilyttämisen puolesta äänin 52-47. Muuten puoluerajoja noudattaneen äänestyksen ratkaisivat kolme neutraliteetin puolesta äänestänyttä republikaanisenaattoria.

Valitettavasti tämä on vasta yksi askel yhdysvaltain telehallintoviraston (FCC) ajaman uudistuksen torppaamiseksi. Seuraavaksi asiaa käsittelee edustajainhuone, uudistuksen  on määrä astua voimaan kesäkuun 11. päivä.

Mikä verkkoneutraliteetti?

Verkkoneutraliteetin keskeinen periaate on, että palveluntarjoajien tulee käsitellä kaikkea liikennettä samanarvoisesti. Tai toisinpäin ilmaistuna: ilman verkkoneutraliteettia palveluntarjoaja voi esimerkiksi estää tai hidastaa pääsyä joihinkin palveluihin, suosia tiettyjä päätelaitteita tai ohjelmistoja tai vaatia lisämaksuja niiden käyttämisestä.

Verkkoneutraliteetin kumoamista lobbaavat voimaakkaasti isot Internetpalvelutarjoajat joille purku tarjoaisi kaksisuuntaisen mahdollisuuden rahastamiseen: asiakkailta erilaisten palveluiden käyttämisestä ja eri palveluiden tuottajilta (esim. netflix, google, facebook jne.) niiden suosimisesta. Tämä sementoi nykyisten toimijoiden asemia markkinoilla ja tekee uusien palveluiden tuomisen markkinoille huomattavasti vaikeammaksi.

Taloudellisten kysymysten lisäksi verkkoneutraliteetti on mitä suuremmissa määrin myös sananvapaus- ja yksityisyyskysymys. Koska operaattoreiden intressi lobata verkkoneutraliteetin kaatamiseksi perustuu ansaintamalleihin joissa liikennettä hinnoitellaan protokollaan ja kohteen mukaan joutuisi jatkossa yksityisyydestä maksamaan huomattavasti lisää mikäli operaattorit edes sallisivat esimerkiksi VPN-yhteyksien käyttöä.

Vaikka EU on omalta osaltaan päättänyt ylläpitää neutraliteettia ovat USA:n päätökset merkittäviä Internetin tulevaisuudelle.

 

Lue lisää: https://effi.org/nettineutraliteetti

 

]]>
2 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255453-eravoitto-usan-senaatissa#comments Thu, 17 May 2018 15:14:09 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255453-eravoitto-usan-senaatissa
Taistelu perusturvasta: Aktiivimallittajat vastaan perustulottajat http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat <p>Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.</p><p>Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat</p><p><u>Aktiivimallittajat </u>(sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)</p><p>Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.</p><p><u>Perustulottajat </u>( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)</p><p>Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.</p><p>Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin &quot;miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse.&quot; Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.</p><p>Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.</p><p>Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.</p><p>&nbsp;</p><p>Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Poliittiset liikkeet ja toimijat jakautuvat tällä hetkellä kahteen leiriin joiden välisen kamppailun lopputulos tulee vaikuttamaan huomattavasti siihen millaisilla pelisäännöillä yhteiskuntamme tulee jatkossa toimimaan. Pelissä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin perusturvajärjestelmämme luonne.

Kaksi tärkeintä joukkuetta näissä kisoissa ovat

Aktiivimallittajat (sisältäen mm. Nykyinen hallitus, SDP, KD, PS)

Aktiivimallittajat kannattavat erilaisia syyperustaisia ja tarveharkintaisia tukimuotoja. Keskeistä on että tuen saajan tulee täyttää jokin tai jotkin ehdot joilla tukea myönnetään (esimerkiksi olla työtön). Tämän lisäksi tukien piirissä olevia kannustetaan toimimaan mallin laatijan haluamalla tavalla joko vähentämällä tukia(hallitus) tai lisäämällä tukia(sdp) sen perusteella miellyttääkö toiminta virkamiehiä vai ei. Sinällään ei ole väliä lisätäänkö tuen määrää aktiivisuudesta vai vähennetäänkö passiivisuudesta - mekanismi on sama jolloin loppujen lopuksi väliä on sillä mikä on lähtötaso jota muokataan, kuinka iso muutos on ja ovatko ehdot järkevästi muotoiltuja.

Perustulottajat ( mm. Vihreät, Vasemmisto, Piraatit, Liberaalit, osia Kokoomuksesta ja Keskustasta)

Perustulottajat uskovat että yksinkertainen on kaunista. Perustulossa luvutaan lähes kaikista harkinnanvaraisista ja syyperustaisista tukimuodoista ja korvataan ne perustulolla joka maksetaan kaikille yhtälailla riippumatta ovatko he opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä vai työssäkäyviä. Kannattajien keskuudessa on isoja eroja sen suhteen miten perustulo käytännössä toteutetaan (suora perustulo, negatiivinen tulovero, perustili) ja mihin kaikkeen sen kuuluisi riittää: hengissä selviämisestä normaaliin elämään.

Erilaisten aktiivimallien, eli syy- ja tarveperustaisten tukien, puolustajat pitävät tärkeänä että raha kohdistuu sinne missä tarve on suurin "miksi tukea niitä jotka eivät tukea tarvitse." Tämän lisäksi koetaan tärkeänä kannustaa tai kiristää tuen saajia toimimaan siten, että he eivät tulevaisuudessa välttämättä enään tukea tarvitsisi vaan elanto löytyisi mieluiten avoimilta työmarkkinoilta. Kohdentamisen haasteena on pakko lokeroida ihmisiä: Työttömät tähän koriin, yrittäjät tänne ja niin edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen ja poikkeuksetta malleista löytyy tilanteita joissa ihmiset jäävät hankalaan rakoon koska eivät mahdu muotteihin - tai muodostuu kannustinloukkuja käsittelyaikojen tai kohtuuttomien marginaaliverojen kautta. Viimeisen puolen vuoden aikana on myös hallituksen uuden aktiivimallin myötä erityisen paljon keskusteltu siitä mitä hyväksytään tai ei hyväksytä aktiivisuuden osoitukseksi.

Perustulomalleissa luotetaan ihmisen omaan harkintaan: perustulo antaa pohjan jonka päälle voi rakentaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Kun tuki maksetaan samalla tavalla kaikille olosuhteista riippumatta eivät lokerointiin huonosti sopivat tapaukset pääse tipahtamaan järjestelmän ohitse, myöskään käsittelyajat tai viranomaistulkintojen jännittäminen eivät pääse aiheuttamaan murheita. Vaikka perustulon käyttöönotto vapauttaa rahaa byrokratian pyörittämisestä kipuilevat eri perustulomallit silti kahden haasteen välissä, yhden muotin tuen haasteena ovat riittävyys ja taloudelliset realiteetit. Osa perustulomalleista on tuensaajan kannalta erittäin niukkoja mikäli muita tuloja ei ole, ja vastaavasti osa anteliammasta malleista on valtiontalouden näkökulmasta täysin epärealistisia.

Kamppailu aktiivimallittajien ja perustulottajien välillä erittäin merkittävä siksi, että vaikka tavoite (nykyistä selkeämpi ja paremmin toimiva sosiaaliturva) on yhteinen, on toimintamallien peruslähtökohta ja näkemys valtion roolista ihmisten elämässä mallien taustalla perustavalla tasolla erilainen.

 

Onko valtio mahdollistaja joka turvaa mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja vai tarvitsevatko ihmiset valtion ohjausta tehdäkseen oikeita valintoja?

 

 

]]>
3 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat#comments Perustulo Perusturva Fri, 20 Apr 2018 13:51:27 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254130-taistelu-perusturvasta-aktiivimallittajat-vastaan-perustulottajat
Demokratiaa ja korvatulppia http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253710-demokratiaa-ja-korvatulppia <p>Twitterissä silmiini osui twitterissä levinnyt iltalehden <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804112200871505_pi.shtml">juttu </a>jonka mukaan sotevaliokunnassa olisi hallituspuolueen edustaja laittanut korvatulpat korviinsa asiantuntijakuulemisen ajaksi. Juttu levisi twitterissä aika vauhdikkaasti ja sitä jakoi eteenpäin mm. SDP:n twittertili ja Sanna Marin.</p><p>Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen vastasi keskusteluun nopeasti, ja kertoi olleensa autossa kahden valiokunnan jäsenen kanssa, joista kumpikaan ei ollut mitään tällaista nähnyt. Myöskään iltalehden jutussa haastateltu, mahdollisesti protestin kohteeksi joutunut Linden ei tätä episodia huomannut, mutta iltalehti on ilmeisesti saanut varmistettua tiedon useammasta (jutussa nimettömäksi jäävästä) lähteestä.</p><p>Toivon todella että selvyys asiasta saadaan ihan nimien kera julkisuuteen mahdollisimman pian, sillä tällainen tilanne ja toiminta rapauttaa pahasti uskoa demokraattiseen järejestelmään. Kun sekä syyttäjien että syytetyn nimet ovat pimennossa ja valiokunta kokoontui suljettujen ovien takana ei oikein tiedä mihin pitäisi uskoa.&nbsp;</p><p>Tämän hetken tiedoillahan meillä on kaksi vaihtoehtoa joista kumpikaan ei ole mieluista:</p><p>1) Hallituspuolueiden edustajat käyttäytyvät täysin asiattomasti, lapsellisesti ja vastuuttomasti valiokuntatyöskentelyssä.&nbsp; Mikäli tämä pitää paikkansa olisi erittäin tärkeää tietää keistä kansanedustajista ja mistä puolueesta on kysymys.</p><p>2) Oppositio on valmis levittämään valheita median avustuksella edistääkseen omia poliittisia tavoitteitaan. Mikäli tämä pitää paikkansa olemme hyvää vauhtia menossa kohti trumppilaista demokratiaa jossa totuudella ei niinkään ole väliä tärkeintä on pitää meteliä ja toistella niitä asioita joita kuinkin oma kupla haluaa kuulla.</p><p>Eduskunnan valiokunnat ja kuntien lautakunnat käyttävät päätöksentekoprosesseissa suurta valtaa. Jos haluamme rakentaa demokratiaa joka kestää myös tänä informatiovaikuttamisen, somekohujen ja klikkijournalismin kulta-aikana on avoimuus ainoa vaihtoehto: valiokuntien ja lautakuntien kokousten tulee olla avoimesti seurattavissa.</p><p>&nbsp;</p><p>Päivitys:<a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804122200872645_pi.shtml"> &rdquo;Korvani oli todella kipeä&rdquo;</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Twitterissä silmiini osui twitterissä levinnyt iltalehden juttu jonka mukaan sotevaliokunnassa olisi hallituspuolueen edustaja laittanut korvatulpat korviinsa asiantuntijakuulemisen ajaksi. Juttu levisi twitterissä aika vauhdikkaasti ja sitä jakoi eteenpäin mm. SDP:n twittertili ja Sanna Marin.

Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen vastasi keskusteluun nopeasti, ja kertoi olleensa autossa kahden valiokunnan jäsenen kanssa, joista kumpikaan ei ollut mitään tällaista nähnyt. Myöskään iltalehden jutussa haastateltu, mahdollisesti protestin kohteeksi joutunut Linden ei tätä episodia huomannut, mutta iltalehti on ilmeisesti saanut varmistettua tiedon useammasta (jutussa nimettömäksi jäävästä) lähteestä.

Toivon todella että selvyys asiasta saadaan ihan nimien kera julkisuuteen mahdollisimman pian, sillä tällainen tilanne ja toiminta rapauttaa pahasti uskoa demokraattiseen järejestelmään. Kun sekä syyttäjien että syytetyn nimet ovat pimennossa ja valiokunta kokoontui suljettujen ovien takana ei oikein tiedä mihin pitäisi uskoa. 

Tämän hetken tiedoillahan meillä on kaksi vaihtoehtoa joista kumpikaan ei ole mieluista:

1) Hallituspuolueiden edustajat käyttäytyvät täysin asiattomasti, lapsellisesti ja vastuuttomasti valiokuntatyöskentelyssä.  Mikäli tämä pitää paikkansa olisi erittäin tärkeää tietää keistä kansanedustajista ja mistä puolueesta on kysymys.

2) Oppositio on valmis levittämään valheita median avustuksella edistääkseen omia poliittisia tavoitteitaan. Mikäli tämä pitää paikkansa olemme hyvää vauhtia menossa kohti trumppilaista demokratiaa jossa totuudella ei niinkään ole väliä tärkeintä on pitää meteliä ja toistella niitä asioita joita kuinkin oma kupla haluaa kuulla.

Eduskunnan valiokunnat ja kuntien lautakunnat käyttävät päätöksentekoprosesseissa suurta valtaa. Jos haluamme rakentaa demokratiaa joka kestää myös tänä informatiovaikuttamisen, somekohujen ja klikkijournalismin kulta-aikana on avoimuus ainoa vaihtoehto: valiokuntien ja lautakuntien kokousten tulee olla avoimesti seurattavissa.

 

Päivitys: ”Korvani oli todella kipeä”

]]>
4 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253710-demokratiaa-ja-korvatulppia#comments Demokratia Maakunta- ja soteuudistus Thu, 12 Apr 2018 08:20:22 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253710-demokratiaa-ja-korvatulppia
Parlamentaarista puuhastelua yritystukien parissa http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253044-parlamentaarista-puuhastelua-yritystukien-parissa <p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/luottamuksellinen-muistio-neljan-miljardin-yritystuista-ehdotetaan-leikattavaksi-vain-60-miljoonaa/?shared=1015339-a3be6db0-500">Suomen kuvalehti </a>uutisoi tänään yritystukien karsimista pohtineen parlamentaarisen työryhmän muistiosta. Eipä tästä varmaan pitäisi jaksaa enää edes yllättyä, mutta näyttäisi siltä että suurien saatesanojen kera perustetun, aikataulustaan jo myöhästyneen, työryhmän tuotos näyttäisi jäävän pahemman kerran pannukakuksi. Reilun 4 mijardin pottiin ollaan ehdottamassa n. 60 miljoonan edestä kevennystä, eli huimat 1,5 prosenttia.</p><p>Puheiden tasolle siis jäi tämä(kin) uudistus, noh toivottavasti edes kokouspullat ovat olleet maukkaita.</p><p>Eihän se toki ole yllättävää että näin käy. Vaikka melkeinpä kaikki poliittiset ryhmät puhuvat kauniisti turhien tai haitallisten tukien karsimisesta, hankalaksi homma menee heti sillä hetkellä kun pitäisi oikeasti tehdä asialle jotain. On poliittisesti äärimmäisen paljon helpompaa perustaa uusia tukihimmeleitä kuin karsia olemassa olevia. Turhaa tukea ei nimittäin ole olemassakaan. Jokaiselle hydraulisen parranpäristimen hankintatuelle löytyy kyllä kovaääniset puolustajansa - yleensä joko siitä joukosta jolle ko. eurot jaetaan tai siitä joiden toimivaltaa eurojen jakaminen lisää.</p><p>Toivottavasti seuraavasta eduskunnasta löytyy poliittista selkärankaa tarttua tähän asiaan rivakammalla otteella.</p> Suomen kuvalehti uutisoi tänään yritystukien karsimista pohtineen parlamentaarisen työryhmän muistiosta. Eipä tästä varmaan pitäisi jaksaa enää edes yllättyä, mutta näyttäisi siltä että suurien saatesanojen kera perustetun, aikataulustaan jo myöhästyneen, työryhmän tuotos näyttäisi jäävän pahemman kerran pannukakuksi. Reilun 4 mijardin pottiin ollaan ehdottamassa n. 60 miljoonan edestä kevennystä, eli huimat 1,5 prosenttia.

Puheiden tasolle siis jäi tämä(kin) uudistus, noh toivottavasti edes kokouspullat ovat olleet maukkaita.

Eihän se toki ole yllättävää että näin käy. Vaikka melkeinpä kaikki poliittiset ryhmät puhuvat kauniisti turhien tai haitallisten tukien karsimisesta, hankalaksi homma menee heti sillä hetkellä kun pitäisi oikeasti tehdä asialle jotain. On poliittisesti äärimmäisen paljon helpompaa perustaa uusia tukihimmeleitä kuin karsia olemassa olevia. Turhaa tukea ei nimittäin ole olemassakaan. Jokaiselle hydraulisen parranpäristimen hankintatuelle löytyy kyllä kovaääniset puolustajansa - yleensä joko siitä joukosta jolle ko. eurot jaetaan tai siitä joiden toimivaltaa eurojen jakaminen lisää.

Toivottavasti seuraavasta eduskunnasta löytyy poliittista selkärankaa tarttua tähän asiaan rivakammalla otteella.

]]>
5 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253044-parlamentaarista-puuhastelua-yritystukien-parissa#comments Kotimaa Yritysten rahoitus Yritystuet Thu, 29 Mar 2018 11:36:53 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253044-parlamentaarista-puuhastelua-yritystukien-parissa
Kärnä ja demokratian ongelmat http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250624-karna-ja-demokratian-ongelmat <p>Itse kukin on varmasti seurannut kansanedustaja Kärnän taivalta eduskunnassa - jos ei muuta niin lehtien otsikoista. Kärnä on ollut yksi kotimaisen politiikan näkyvistä hahmoista, hyvässä ja pahassa, mikä on tavallaan aika huikea saavutus pienen vaalipiirin ensimmäisen kauden kansanedustajalle.</p><p>En tunne Kärnää, enkä tietääkseni ole häntä koskaan tavannut - somen puolella on tullut joitain kertoja väännettyä milloin mistäkin asiasta. Valitettavasti pitää kuitenkin todeta että hänen kaudessaan kansanedustajana tuntuu konkretisoituvan&nbsp;kaksikin&nbsp;itseäni demokratiassamme huolestuttavaa kysymystä.</p><p>1) Kansanedustajan riippumattomuus</p><p>Kärnä jäi eduskuntavaaleissa varasijalle, mutta koska Paavo Väyrynen päätti jäädä europarlamenttiin aukesi Kärnälle paikka eduskunnan puolella. Hänen paikkansa eduskunnassa on kuitenkin siitä poikkeuksellinen, että Väyrynen voi koska vain passittaa hänet takaisin enontekiön kunnantalolle palaamalla europarlamentista eduskuntaan.</p><p>En tiedä kuinka paljon Kärnä ja Väyrynen ovat kauden kuluessa kommunikoineet, mutta mielestäni on kansanedustajan riippumattomuuden kannalta erittäin ongelmallista toimia tilanteessa jossa hänen mandaatttinsa voidaan koska tahansa viedä pois yksittäisen ihmisen päätöksellä. Teoriassa Väyrysellä (ainakin mikäli ei olisi polttanut siltojaan keskustaan) olisi erinomainen vipuvarsi jolla painostaa Kärnää toimimaan haluamallaan tavalla.&nbsp;</p><p>Olisikin syytä pitää lainsäädännön kautta huolta siitä, että tällainen tilanne ei pääse toistumaan: Mikäli europarlamentaarikko tulee valituksi kansanedustajaksi tulisi hänen joko viipymättä ottaa paikkansa vastaan tai luovuttava siitä.</p><p>2) Trollipolitiikka</p><p>Kärnän jatkuva näkyvyys pohjautuu hänen kärjistävään tapaansa viestiä ja tehdä politiikkaa: Minun on&nbsp;esimerkiksi&nbsp;vaikea uskoa että hän&nbsp;pitäisi ehdottamaansa verovähennysoikeutta totopelitappiolle hyvänä tai edes toteutuskelpoisena ideana, mutta tämänkaltaiset heitot yhdistettynä aktiiviseen viestintään luovat hänelle jatkuvaa näkyvyyttä.&nbsp;</p><p>Ja poliitikolle harvoin on olemassa oikeasti huonoa julkisuutta. Ei ole niin tärkeää mistä nimi muistetaan kunhan se muistetaan - eikä olisi varsinaisesti yllättävää mikäli Kärnä onnistuisi nappaamaan 2019 vaaleista itselleen kansanedustajan paikan.</p><p>Ei toki niin pahaa ettei hyvääkin, pidän oikeasti hyvänä ja tärkeänä sitä että kansanedustajat ja muut päättäjät ovat aktiivisesti läsnä ja vuorovaikuttaa niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa&nbsp;myös&nbsp;sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa. Ja tätä jos jotain Kärnä on kautensa aikana tehnyt.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itse kukin on varmasti seurannut kansanedustaja Kärnän taivalta eduskunnassa - jos ei muuta niin lehtien otsikoista. Kärnä on ollut yksi kotimaisen politiikan näkyvistä hahmoista, hyvässä ja pahassa, mikä on tavallaan aika huikea saavutus pienen vaalipiirin ensimmäisen kauden kansanedustajalle.

En tunne Kärnää, enkä tietääkseni ole häntä koskaan tavannut - somen puolella on tullut joitain kertoja väännettyä milloin mistäkin asiasta. Valitettavasti pitää kuitenkin todeta että hänen kaudessaan kansanedustajana tuntuu konkretisoituvan kaksikin itseäni demokratiassamme huolestuttavaa kysymystä.

1) Kansanedustajan riippumattomuus

Kärnä jäi eduskuntavaaleissa varasijalle, mutta koska Paavo Väyrynen päätti jäädä europarlamenttiin aukesi Kärnälle paikka eduskunnan puolella. Hänen paikkansa eduskunnassa on kuitenkin siitä poikkeuksellinen, että Väyrynen voi koska vain passittaa hänet takaisin enontekiön kunnantalolle palaamalla europarlamentista eduskuntaan.

En tiedä kuinka paljon Kärnä ja Väyrynen ovat kauden kuluessa kommunikoineet, mutta mielestäni on kansanedustajan riippumattomuuden kannalta erittäin ongelmallista toimia tilanteessa jossa hänen mandaatttinsa voidaan koska tahansa viedä pois yksittäisen ihmisen päätöksellä. Teoriassa Väyrysellä (ainakin mikäli ei olisi polttanut siltojaan keskustaan) olisi erinomainen vipuvarsi jolla painostaa Kärnää toimimaan haluamallaan tavalla. 

Olisikin syytä pitää lainsäädännön kautta huolta siitä, että tällainen tilanne ei pääse toistumaan: Mikäli europarlamentaarikko tulee valituksi kansanedustajaksi tulisi hänen joko viipymättä ottaa paikkansa vastaan tai luovuttava siitä.

2) Trollipolitiikka

Kärnän jatkuva näkyvyys pohjautuu hänen kärjistävään tapaansa viestiä ja tehdä politiikkaa: Minun on esimerkiksi vaikea uskoa että hän pitäisi ehdottamaansa verovähennysoikeutta totopelitappiolle hyvänä tai edes toteutuskelpoisena ideana, mutta tämänkaltaiset heitot yhdistettynä aktiiviseen viestintään luovat hänelle jatkuvaa näkyvyyttä. 

Ja poliitikolle harvoin on olemassa oikeasti huonoa julkisuutta. Ei ole niin tärkeää mistä nimi muistetaan kunhan se muistetaan - eikä olisi varsinaisesti yllättävää mikäli Kärnä onnistuisi nappaamaan 2019 vaaleista itselleen kansanedustajan paikan.

Ei toki niin pahaa ettei hyvääkin, pidän oikeasti hyvänä ja tärkeänä sitä että kansanedustajat ja muut päättäjät ovat aktiivisesti läsnä ja vuorovaikuttaa niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa myös sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa. Ja tätä jos jotain Kärnä on kautensa aikana tehnyt. 

]]>
0 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250624-karna-ja-demokratian-ongelmat#comments Eduskunta Kärnä Väyrynen Wed, 07 Feb 2018 16:35:03 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250624-karna-ja-demokratian-ongelmat
Poliittisen venkoilun mestariteos http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247613-poliittisen-venkoilun-mestariteos <p>Vaalien alla pidettyjen puheiden pohjalta olisi voinut olettaa että olisimme jo hetki sitten nähneet äänestyksen viinien tuomisesta ruokakauppoihin ja nauttisimme jo selkeämmista ja&nbsp; paremmin EU:n sääntöjen kanssa yhteensopivista pelisäännöistä alkoholijuomien verkkokauppaan liittyen.</p><p>&nbsp;</p><p>Mutta ei.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomenna äänestellään lähinnä symboliseksi supistuneesta korotuksesta 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Ja sekin on onnistuttu rinnastamaan lähinnä ydintuhoon vertautuvaan täystuhoon limuviinoineen päivineen. Limuviinaan kiteytyykin erinomaisella tavalla tämän koko farssin syvempi olemus: Kun pelottaa tehdä päätöksiä, tai pelätään että pisteet valuvat kilpailevan puolueen laariin, aletaan kaivaa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia syitä jarruttaa kuvioita. Ja siinä kuvioihin astuu sankarimme limuviina. On lähinnä surkuhupaisaa että pitkän aikaa yksi keskustelun kulminaatiopisteistä oli se ilmestyykö etanoli pulloon käymisteitse vai tislaamalla. Kysymys on ollut useammallakin tavalla absurdi: 1) etanoli on etanolia, valmistustavan mukaan rajoittaminen on keinotekoista ja typerää 2) Limsoja muistuttavia alkoholijuomia on jo marketin hyllyt väärällään 3) Kysymys on kokonaisukulutukseen nähden pienestä tuoteryhmästä.</p><p>&nbsp;</p><p>Oma performanssinsa on surkuhupaisa näytös alkoholin etämyynnin ympärillä. Sitähän voisi kuvitella, että kun elämme osana EU:ta jonka yksi perusajatuksista on tavaroiden vapaa liikkuvuus, tällaiset etämyyntikuviot olisivat helppoja ja yksiselitteisiä. Mutta hei, miksipä ei jatkettaisi tässäkin suhteessa epämääräisten ja mielivaltaisten rajanvetojen linjaa:&nbsp; Nyt ollaan tilanteessa jossa lakiteksissä ei kieltoa ole mutta esityksen perusteluissa on. Joten&nbsp;taas päästään jännittämään että mitenhän tätä sitten käytännössä sovelletaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Ja tämä koko komeus on vielä onnistuttu jossain lehmänkaupassa sitomaan alkoholiverojen korotukseen, koska mitäpä me emme tekisi Viron ja Latvian kansantalouksien tukemiseksi. Tämän kaiken venkoilun jälkeen en toisaalta varsinaisesti yllättyisi, jos tästä sirkuksesta lopputulemana olisi veronkorotus ilman varsinaisia lakimuutoksia.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vaalien alla pidettyjen puheiden pohjalta olisi voinut olettaa että olisimme jo hetki sitten nähneet äänestyksen viinien tuomisesta ruokakauppoihin ja nauttisimme jo selkeämmista ja  paremmin EU:n sääntöjen kanssa yhteensopivista pelisäännöistä alkoholijuomien verkkokauppaan liittyen.

 

Mutta ei.

 

Huomenna äänestellään lähinnä symboliseksi supistuneesta korotuksesta 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Ja sekin on onnistuttu rinnastamaan lähinnä ydintuhoon vertautuvaan täystuhoon limuviinoineen päivineen. Limuviinaan kiteytyykin erinomaisella tavalla tämän koko farssin syvempi olemus: Kun pelottaa tehdä päätöksiä, tai pelätään että pisteet valuvat kilpailevan puolueen laariin, aletaan kaivaa kaikkia mahdollisia ja mahdottomia syitä jarruttaa kuvioita. Ja siinä kuvioihin astuu sankarimme limuviina. On lähinnä surkuhupaisaa että pitkän aikaa yksi keskustelun kulminaatiopisteistä oli se ilmestyykö etanoli pulloon käymisteitse vai tislaamalla. Kysymys on ollut useammallakin tavalla absurdi: 1) etanoli on etanolia, valmistustavan mukaan rajoittaminen on keinotekoista ja typerää 2) Limsoja muistuttavia alkoholijuomia on jo marketin hyllyt väärällään 3) Kysymys on kokonaisukulutukseen nähden pienestä tuoteryhmästä.

 

Oma performanssinsa on surkuhupaisa näytös alkoholin etämyynnin ympärillä. Sitähän voisi kuvitella, että kun elämme osana EU:ta jonka yksi perusajatuksista on tavaroiden vapaa liikkuvuus, tällaiset etämyyntikuviot olisivat helppoja ja yksiselitteisiä. Mutta hei, miksipä ei jatkettaisi tässäkin suhteessa epämääräisten ja mielivaltaisten rajanvetojen linjaa:  Nyt ollaan tilanteessa jossa lakiteksissä ei kieltoa ole mutta esityksen perusteluissa on. Joten taas päästään jännittämään että mitenhän tätä sitten käytännössä sovelletaan.

 

Ja tämä koko komeus on vielä onnistuttu jossain lehmänkaupassa sitomaan alkoholiverojen korotukseen, koska mitäpä me emme tekisi Viron ja Latvian kansantalouksien tukemiseksi. Tämän kaiken venkoilun jälkeen en toisaalta varsinaisesti yllättyisi, jos tästä sirkuksesta lopputulemana olisi veronkorotus ilman varsinaisia lakimuutoksia.

 

]]>
0 http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247613-poliittisen-venkoilun-mestariteos#comments Alkoholilainsäädännön uudistus Thu, 14 Dec 2017 15:34:37 +0000 Arto Lampila http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247613-poliittisen-venkoilun-mestariteos