*

Ajatuksia kulttuurista, demokratiasta ja vapaudesta

Kaikki blogit puheenaiheesta Osallisuus

Lohjan demareille uusi puheenjohtaja

Lohjalla demareiden puheenjohtaja vaihtuu. Nykyinen puheenjohtaja Leo Rintanen luopuu tehtävästä. Uusi puheenjohtaja valitaan ensi sunnuntaina.

Vaalien jälkeistä elämää - edustuksellinen demokratia tekohengittää

Olin ehdokkaana vuoden 2017 kuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä. Ensikertalaisena ja uutena poliittisena kasvona minulle heräsi monia ajatuksia ja tuntemuksia kampanjointini aikana ja sen jälkeen. Siksi haluan nostaa esiin yleisiä huomiota poliittiseen toimintaan liittyen.

Valtuustosta: Espoo on kansanvallan mallikaupunki

Toimin kuluneen valtuustokauden ajan kaupunginhallituksen alaisen Osallistuva Espoo -kehitysohjelman puheenjohtajana. Asetimme tavoitteeksi toimivan päätöksenteon, palkitsevan lähitekemisen ja erilaisten ryhmien osallisuuden edistämisen.

Vajaan neljän vuoden aikana teimme parikymmentä kehittämistoimenpidettä, jotka syntyivät luottamushenkilöiden ja virkamiesten uudenlaisella yhteistyöllä. Jätimme puoluepolitikoinnin syrjään. Oli hienoa kuinka jokaista ideaa arvioitiin sen toimivuuden perusteella eikä sen mukaan kuka idean esitti.

Helsingistä sosiaalisesti esteetön kunta

Esteettömyydestä puhutaan usein rakennuksiin ja julkiseen liikenteeseen viitaten. Fyysinen esteettömyys on elintärkeää esimerkiksi vammaisille ja ikäihmisille, mutta mitä on sosiaalinen esteettömyys?

Mitä tarkoittaa osallisuus?

Having, belonging, acting. Nämä ovat osallisuuden kolme perustaa THL:n sivulla kuvattuna. Having tarkoittaa riittävää toimeentuloa, perusturvaa ja turvallisuutta, belonging puolestaan kuulumista johonkin, yhteisyyttä. Ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvuutta yhteiskuntaan tai omaan yhteisöön. Se on siis ulkopuolisuuden ja vastentahtoisen yksinäisyyden ja eristäytymisen vastakohta. Acting on toimimista, päätösvaltaa omassa elämässä, aktiivisuutta.

Suljetuista ovista kaupunkisuunnitelun Tinderiin

Vaalit ovat vain yksi, parhaimmillaankin varsin kömpelö, tapa ottaa ihmiset mukaan vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä ja yhteiskuntaansa. Erilaisia tapoja kuulla asukkaita on monenlaisia. Kansalaisraadit, erilaiset kyselyt ja keskustelutilaisuudet  puoltavat varmasti jatkossakin paikaansa, mutta nykyisellään pystymme paljon muuhunkin. Tässä pari esimerkkiä millaisia keinoja myös suomalaiset kunnat voisivat kokeilla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

Cityswipe - kaupunkisuunnittelun Tinder

Miten äänestysprosentti saadaan nousuun kuntavaaleissa?

Viime kuntavaalien valtakunnallinen äänestysprosentti oli 58,3 prosenttia. Vantaalla se oli Suomen alhaisin, 51 prosenttia. Miksi äänioikeutettu jättää äänestämättä ja mitä pitäisi tehdä, jotta kuntalaiset äänestäisivät kunnallisvaaleissa.

Kuntademokratiaa kehittämässä - Rovaniemi

Pian on tulossa kuntavaalit. Äänestysaktiivisuus on kuitenkin alhainen. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi koko maassa 58,3 %. Äänestäminen on vähentynyt sekä naisissa että miehissä. (Lähde: Tilastokeskus)

Miksi äänestäminen ja vaikuttaminen jäävät alhaiseksi, vaikka päätetään meitä kaikkia koskevista asioista neljän vuoden ajan? Onko usko edustukselliseen demokratiaan mennyt?

 

Aika herätä pitkästä painajaisesta

Muutamina viime päivinä olemme saaneet useita positiivisia uutisia: rasismia ei hyväksytä, vihapuhetta ei hyväksytä, ihmisten pelottelemista möröillä ei hyväksytä. Ihanaa. Ei peli poikki vielä ole, mutta hyvään suuntaan ollaan matkalla. Hyvä Suomi!

Miten on tultu tähän tilanteeseen, jossa yksi ja toinen on keräillyt rahaa, valtaa ja mainetta syytämällä nettiin törkyä pelotellen kansan herkkäuskoisempaa ja vaikutteille alttiimpaa osaa?

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä